Voiko johtaja edistää yksittäisen asiakkaan työllistymiskykyä? Voi. Pitää tietää miten ja millä toimilla voi vaikuttaa toimintakulttuuriin, jolla edistetään asiakkaan työllisyyskykyä. Miten tieto, tiedon hyödyntäminen ja seuranta liittyvät työllisyyden edistämiseen?
Toimintakyky on keskeinen tekijä, joka vaikuttaa ihmisen kykyyn työllistyä. Kun yksilöiden toimintakyky ja sitä tukevat ympäristön tekijät paranevat, heidän mahdollisuutensa osallistua työelämään ja pysyä työssä lisääntyvät. Tämä ei ainoastaan paranna yksilöiden elämänlaatua, osallisuutta ja yhteisöllisyyttä, vaan myös vähentää hyvinvointialueen kustannuksia, jotka liittyvät työttömyyteen ja sairauspoissaoloihin. Toimintakykytiedolla on siis suora yhteys palvelujen vaikuttavuuteen ja asiakkaan hyvinvointiin.
Työkyky ja työllistymiskyky ovat toimintakykyä. Toimintakykytieto kuvaa, miten ihminen pärjää arjessaan. Se huomioi fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen toimintakyvyn osa-alueet sekä ympäristötekijät. Kun toimintakykytietoa kirjataan ja hyödynnetään systemaattisesti, voidaan ymmärtää asiakkaan tarpeet paremmin ja suunnitella hoito, sosiaalihuollon palvelut ja muut tukitoimenpiteet vastaamaan henkilön tarpeita. Samalla edistetään asiakaskeskeisyyttä ja vaikuttavuutta.
Tiedolla resurssien kohdentaminen onnistuu paremmin. Tiedolla johtaminen edellyttää kirjattujen tietojen seurantaa.
Miksi tieto ja tiedon laadun kehittäminen sote-palveluissa ovat keskeistä asiakkaan kannalta?
Toimintakykytieto tarjoaa merkittävää lisäarvoa, kun sitä käytetään yhdessä muun tiedon kanssa. Se auttaa ymmärtämään asiakkaan kokonaisvaltaista hyvinvointia ja yksilöllisiä tarpeita, mikä mahdollistaa paremman hoidon ja palvelujen kohdentamisen.
Toimintakykytiedon tehokas hyödyntäminen edellyttää toimintakulttuurin muutosta. Ammattilaisten kouluttaminen rakenteisen toimintakykytiedon kirjaamiseen ja vointimittareiden käyttöön on tarpeen.
Myös johtamista ja vaikuttavuuden seurantaa tarvitaan, koska vain siten resurssit voidaan kohdentaa oikein ja saadaan palvelut vastaamaan paremmin asiakkaiden tarpeita. Keskustelu ja kokemukset toimintakykytiedon hyödyistä asiakaslähtöisen ja vaikuttavuusperustaisen hoidon tukena edistävät muutosta.
Johdon tehtävänä on varmistaa, että tietojärjestelmät tukevat sote-yhteisten tietorakenteiden ja vointimittareiden tietojen tallennusta. Tieto saadaan liikkumaan yli organisaatiorajojen Kanta-palvelujen avulla, joten tietojen tallentaminen ja hyödyntäminen Kannan avulla on tärkeää.
Mistä tukea toimintakulttuurin muutokseen?
THL on tuottanut tukimateriaalia sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten työhön asiakkaan toimintakyvyn eli siis myös työllisyyskyvyn parantamiseksi. Toimintakykytiedon kirjaamista ja hyödyntämistä varten olemme julkaisseet oppaan ja koulutusmateriaaleja.
THL on julkaissut sote-yhteisiä tietorakenteita, jotka ohjaavat toimintakykytiedon kirjaamista ja käyttöä. Merkintä toimintakyvystä ja toimintakykyarvio mahdollistavat rakenteisen tiedon tallentamisen asiakkaan toimintakyvystä, jotta tieto voidaan jakaa ja hyödyntää eri palveluissa. Tämä helpottaa tiedon kirjaamista ja hyödyntämistä alueellisesti ja kansallisesti.
Toimintakulttuurin muutos: Tie eteenpäin
Toimintakykytiedon kirjaaminen ja hyödyntäminen ovat ratkaisevia askeleita asiakaskeskeisen ja vaikuttavuusperustaisen terveydenhuollon rakentamisessa. Kun toimintakykytiedon ja vointimittarien käyttöä tuetaan kansallisilla linjauksilla, teknologisella infrastruktuurilla ja koulutuksella, voidaan saavuttaa parempia tuloksia niin asiakkaiden hyvinvoinnissa kuin palvelujen vaikuttavuudessa.
Muutos alkaa tiedosta. Tieto on toimintakykytietoa – ja sillä vaikutetaan myös kykyyn työllistyä.
Toimintakykytiedon kirjaaminen-palvelusta löydät kirjaamisoppaan, koulutusmateriaalit sekä tietorakenteet taustamateriaaleineen.