Hyvinvointialueilla johdetaan taloutta, toimialoja, tiettyä ikäryhmittäistäpalvelua tai sydänkirurgian toimintaa, mutta johdetaanko hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä samalla tavoin?
Hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden edistäminen on keskeinen osa suomalaista sosiaali- ja terveydenhuoltoa. Se ei ole vain lakisääteinen tehtävä, vaan myös strateginen mahdollisuus vaikuttaa väestön hyvinvointiin pitkäjänteisesti ja kustannustehokkaasti.
Yhteinen suunta: ennaltaehkäisy ennen korjaamista
Hyvinvointialueilla ja kunnilla on merkittävä rooli väestön hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden edistämisessä. Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annettu laki (612/2021) velvoittaa niitä paitsi toimimaan aktiivisesti itse, myös tekemään yhteistyötä kolmannen sektorin, yksityisten toimijoiden ja muiden julkisten tahojen kanssa. Tavoitteena on siirtää painopistettä korjaavista palveluista ennaltaehkäisevään työhön ja samalla kaventaa hyvinvointi- ja terveyseroja.
Laatu ei synny itsestään
Hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden edistäminen sekä siihen liittyvät toimet ovat pitkään olleet keskeinen keskustelun aihe niin kansallisella kuin paikallisella tasolla. Tietoa ja termejä riittää: ulottuvuudet, osatekijät, standardit, viitekehykset jne. Mutta miten varmistetaan, että hyvä tahto muuttuu laadukkaaksi ja vaikuttavaksi toiminnaksi? Vastaus löytyy rakenteista, johtamisesta ja yhteistyöstä.
Laadukas työ ei siis ole sattumaa. Se rakentuu kolmen tukipilarin varaan:
- Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen johtaminen ja päätöksenteko
Ilman suuntaa ei päästä perille.
- Selkeät rakenteet ja johtaminen: suunnan näyttäminen ja vastuunjako ovat vaikuttavan toiminnan perusta
- Riittävät resurssit ja osaaminen: hyvä tahto ei yksin riitä
- Toimiva monialainen yhteistyö: yhdessä olemme enemmän
- Toiminta ja toimintamallit
Laadukas ja vaikuttava toiminta syntyy tiedosta, ei sattumalta.
- Tietoon perustuva suunnittelu ja arviointi: mutu ei riitä, tarvitaan dataa ja näyttöä
- Viestintä
Hyvä työ ei näy, jos siitä ei kerrota.
- Vaikuttava viestintä: sisäinen ja ulkoinen viestintä rakentavat luottamusta ja ymmärrystä
Tiedolla johtaminen ja arviointi tukevat kehittämistä
Laadun ja vaikuttavuuden arviointi on olennainen osa hyvinvointialueiden työtä. Ne eivät aina näy heti, mutta se ei tarkoita, etteikö sitä olisi. Systemaattinen arviointi auttaa tunnistamaan vahvuudet ja kehittämiskohteet. Kun arviointi perustuu laadukkaaseen ja ajantasaiseen tietoon, se mahdollistaa päätöksenteon, joka vastaa todellisia tarpeita ja tuottaa laadukkaita sekä vaikuttavia tuloksia.
Työkalu laadun tueksi
THL:n työpaperissa on koottu keskeisiä osatekijöitä, jotka tukevat hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden edistämisen johtamista ja koordinointia. Työpaperin liitteenä oleva tarkistuslista toimii konkreettisena työkaluna laadunhallinnassa. Se auttaa varmistamaan, että kaikki keskeiset osa-alueet tulevat huomioiduiksi suunnittelussa, toteutuksessa ja arvioinnissa.
Tarkistuslista tukee sekä uusien työntekijöiden perehdyttämistä että organisaation jatkuvaa kehittämistä. Se auttaa varmistamaan, että kaikki keskeiset käytännöt ja toimintatavat tulevat tutuiksi heti alussa. Samalla se toimii itsearvioinnin ennaltaehkäisevän työn työkaluna. Näin tarkistuslista edistää sekä yhtenäisten toimintatapojen juurtumista että laadukasta, suunnitelmallista kehittämistyötä.
Kokonaisvaltainen ja jatkuva prosessi
Laadukas hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden edistäminen ei ole yksittäinen toimenpide, vaan kokonaisvaltainen, tavoitteellinen ja tietoon perustuva prosessi. Se edellyttää selkeitä rakenteita, tehokasta koordinointia, riittäviä resursseja, tietoon perustuvaa johtamista, viestintää sekä jatkuvaa kehittämistä, arviointia ja yhteistyötä. Kun rakennamme yhdessä, syntyy pitkäkestoisia, laadukkaita ja vaikuttavia tuloksia, jotka näkyvät ihmisten arjessa.