Viime viikolla Suomen Apteekkariliitto teki esityksen apteekkitalouden uudistamisesta.

Esityksellä tavoitellaan lääkekustannusten alentamista ja tunnistetaan tarve pienentää apteekkien ylisuuria voittoja. Lääkkeiden hinnat laskisivat esityksen mukaan keskimäärin 4,3 %.

Esityksessä huomio kiinnitetään lääketaksaan ja apteekkiveroon. Lisäksi nostetaan esiin kalliiden lääkkeiden jakeluun liittyvät kannustinongelmat, vaikka ne koskettavat vain murto-osaa apteekeista.

Samalla Apteekkariliiton esitys sivuuttaa tarpeen järjestelmän kokonaisuudistukselle, jonka piiriin kuuluvat apteekkien määrä-, sijainti- ja omistajuussääntely.

Apteekkariliiton esityksessä lääkekustannuksia alennetaan leikkaamalla valtion apteekkiverotuloja

Progressiivisella apteekkiverolla pyritään tasaamaan apteekkien sijainti- ja määräsääntelystä johtuvia tuloeroja. Vero on huomioitu nykyisen taksan mitoituksessa, eli se nostaa lääkkeiden vähittäishintoja. Maksajia ovat lääkkeiden käyttäjät ja yhteiskunta.

Esityksessä apteekkiveroa leikattaisiin ja se kohdistettaisiin liikevaihdon sijaan lääkemyynnin myyntikatteeseen. Samalla muutettaisiin eri tukkuhintaisten lääkkeiden katteita.

Apteekkiverolla vähennetty kate muuttuisi sen mukaan, mikä on lääkkeen tukkuhinta, ja minkä kokoisesta apteekista se myydään.

Esityksessä ei kuitenkaan kerrota apteekkikohtaisista vaikutuksista. Siksi siitä ei voida päätellä esityksen vaikutusta apteekkien osuuteen lääkemenoista eikä laajemmin julkistalouteen.

Käytännössä Apteekkariliiton esityksessä keskitytään apteekkien väliseen tulonjakoon, eikä yhteiskunnan apteekeille maksamaan korvaukseen.

Kalliiden reseptilääkkeiden myyntiin liittyy kannustinongelmia noin kahdella prosentilla apteekeista

Apteekkariliitto toteaa, että uudistuksen myötä yksittäisten kalliiden lääkepakkausten myynti ei olisi enää tappiollista yhdellekään apteekille. Tappiolla viitataan tilanteeseen, jossa lääketaksan mukainen kate on pienempi kuin apteekin tilittämä apteekkivero.

Kannustinongelmat kertovat järjestelmän epäonnistumisesta, mutta niiden mittakaava on pieni.

Jotta apteekkivero olisi suurempi kuin kate, tulee apteekin liikevaihdon lähestyä kymmentä miljoonaa euroa.

Fimean tilinpäätösanalyysistä selviää, että vuonna 2018 vain 12 apteekkia, eli noin kaksi prosenttia kaikista yksityisistä apteekeista tilitti yli 900 000 euroa apteekkiveroa. Näillä apteekeilla liikevaihto ylitti 9,5 miljoonaa euroa ja apteekkivero oli vähintään 9,5 prosenttia.

Tyypillisesti apteekkivero ei kuitenkaan voi olla merkittävästi suurempi kuin kate. Esimerkiksi 30 000 euron hintaisen lääkkeen kate on miinus 76 euroa, jos siitä vähennetään 9,5 prosentin apteekkivero.

Huomionarvoista on sekin, että kate samasta lääkkeestä olisi jopa 2 515 euroa pienessä apteekissa, joka ei tilitä apteekkiveroa.

Apteekkiverolla vähennetty lääkepakkauskohtainen kate ei kerro apteekin kannattavuudesta

Apteekkiverolla vähennetty lääkepakkauskohtainen kate on kiinnostava laskuharjoitus. Apteekin kannattavuuden arviointiin se ei kuitenkaan sovellu, koska apteekkivero perustuu liikevaihtoon eikä yksittäisen lääkepakkauksen hintaan.

Toisin sanoen apteekkien kannattavuus riippuu niiden lääkemyynnin rakenteesta.

Kelan rekistereistä tiedetään, että korvattujen lääkkeiden kustannuksista kalliiden lääkkeiden osuus on kasvanut. Tästä huolimatta korvatuista lääkepakkauksista noin 95 prosenttia oli apteekeissa alle sadan euron hintaisia, eikä osuus ole muuttunut vuosina 2010–2018. Näistä lääkkeistä apteekit saavat selvästi positiivisen katteen.

Apteekit eivät myöskään tekisi liikevoittoa, jos myisivät merkittävän osan lääkkeistä tappiolla. Fimean tilinpäätösanalyysien perusteella valtaosa apteekeista tekee vahvasti positiivisen tuloksen. Vuonna 2018 yksityisistä apteekeista 90 prosenttia teki yli 100 000 euroa voittoa.

Apteekkijärjestelmän uudistuksen suunnitteluun tarvitaan tieto apteekkikohtaisesta myynnin rakenteesta

Apteekkijärjestelmä kaipaa uudistamista, ja Apteekkariliiton esityksessä nostetaankin esiin monia tärkeitä asioita. Näitä ovat lääkkeiden vähittäishintojen laskeminen, tukkuhintariippuvuuden vähentäminen ja farmaseuttisen työn merkityksen korostaminen.

Järjestelmätason uudistuksen vaikutusten arviointi edellyttää tietoa siitä, miten nykyinen järjestelmä kohtelee erilaisia apteekkeja. Samaa tietoa tarvitaan myös Apteekkariliiton esityksen arvioimiseksi.

Apteekkikohtaisen aineiston avulla olisi mahdollista tarkastella muun muassa sitä, kuinka paljon suuret apteekit myyvät kalliita lääkkeitä ja kuinka voimakkaasti niiden myynti on keskittynyt tiettyihin apteekkeihin.

Lue lisää:

Apteekkitalouden uudistaminen
Apteekkariliitto

Apteekkien tilinpäätösanalyysi vuosilta 2015–2018
Fimea

Lääkehoidon kokonaiskustannukset ja apteekkitalous: Esiselvitys
THL, Kela, Fimea

Kommentit

Apteekkari, ei ehdotusta tekemässä

06.07.2020 12:28

Muutama yksittäinen asia:

1. Apteekkivero on progressiivinen. Yksittäisen myyntitapahtuman tappiollisuutta on hyvä arvioida keskimääräisen apteekkiveroprosentin lisäksi myös marginaaliveroprosenttia käyttäen, koska se kertoo konkreettisesti yksittäisen reseptilääkemyyntitapahtuman voitollisuuden/tappiollisuuden. Keskikokoista pienemmänkin apteekin marginaalivero on 10,2%, ja tuolla veroprosentilla kaikki yli 3000€ ulosmyyntihintaiset tuotteet ovat tappiollisia kun huomioidaan tukkuliikkeen virallisen tukkuhinnan päälle laskuttamat hankintakulut. Eli tätä kautta kannustinongelma koskee reippaasti yli 50% apteekeista. Apteekeissa on asiaan suhtauduttu lääkehuollon toimivuuden tärkeyden edellyttämällä vakavuudella, eikä tästä matemaattisesta ongelmasta ole tehty oikeaa ongelmaa. Silti tämä asia olisi hyvä saada korjattua, koska se kuitenkin on oikeasti korjattavissa.

2. Käytätte ilmaisua ”90% apteekeista teki yli 100000€ voittoa”. Kyseinen luku on palkkaoikaisematon, eli omistajalle ja hänen perheenjäsenilleen ei ole maksettu palkkaa. Ja kyseinen luku on ennen veroja. 100000€ tuloksesta menee yli 40% veroa. Saman faktalaatikon voisi kirjoittaa, että 10%:ssa apteekeista palkkaoikaistu tulos verojen jälkeen jäi selvästi alle 20000€. Muutamassa prosentissa apteekeista siis jopa negatiiviseksi, eli apteekkarin olisi taloudellisesti kannattavampaa olla palkkatöissä.

3. Ei liity blogiinne, mutta korjausta vaativana asiana on usein nostettu esille muutamien apteekkien ”liian” hyvä menestys. Fimean apteekkien lukumäärää kasvukeskuksissa lisäävät toimet tulevat vähentämään noiden apteekkien määrää. Tämäkin apteekkariliiton ehdotus toteutuessaan vaikuttaisi samaan suuntaan.

Nina

03.07.2020 20:38

Esitys tekee aivan pienistä apteekeista kannattamattomia. Jos vähistä tuloista vähennetään 4 %a katoaa noin pienen apteekin apteekkarin palkan verran liikevaihtoa, jolloin pienistä apteekeista tulee isojen apteekkien sivuapteekkeja. Voi vaan pohtia mitkä ovat tuon asian hyvät ja huonot puolet.? Häviääkö maaseutuapteekit? Pieneneekö apteekkien lukumäärä?

×
×
×

Vastaa

Käsitellään kommentteja...

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *