Kansainvälisten tutkimusten mukaan länsimaissa 2–8 prosenttia alle 18-vuotiaista hoivaa tai kantaa vastuuta läheisestään säännöllisesti tämän fyysisen tai psyykkisen sairauden, päihdeongelman tai muun terveyteen liittyvän haasteen vuoksi. Aiempien tutkimusten mukaan hoivatilanne vaikuttaa kielteisesti nuorten hoivaajien (young carers) koulutusmahdollisuuksiin, terveydentilaan, hyvinvointiin, sosiaalisiin suhteisiin ja osallisuuteen sekä työllistymismahdollisuuksiin.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) toteuttamassa Kouluterveyskyselyssä selvitettiin, kuinka paljon Suomessa on läheistään hoivaavia perusopetuksen 8. ja 9. luokan oppilaita ja miten he kokevat hyvinvointinsa ja koulunkäyntinsä. Vuonna 2023 perusopetuksen 8.- ja 9.-luokkalaisista noin kuusi prosenttia oli auttanut tai hoitanut vähintään viikoittain perheenjäsentään tai muuta läheistä ihmistä, jolla on esimerkiksi vakava sairaus tai vamma tai joka on hyvin vanha.
Hoivavastuu voi vaikuttaa koulunkäyntiin
Kouluterveyskyselyn tulosten mukaan läheistään hoivaavilla nuorilla on esimerkiksi poissaoloja, koulu-uupumusta ja vaikeuksia oppimistaidoissa hieman yleisemmin kuin muilla nuorilla.
Lisäksi hoivaavilla nuorilla on myös kipuja, nukahtamisvaikeuksia ja yöheräilyä sekä masennusoireilua muita nuoria useammin. Hoivaavat nuoret kokevat muita yleisemmin myös kiusaamista sekä väkivaltaa vanhempansa tai muun huolta pitävän aikuisen taholta. Hoivaajista hieman muita suurempi osuus kokee lisäksi perheensä taloudellisen tilanteen kohtalaiseksi tai sitä huonommaksi.
Nuorten hoivaajien kokemien haasteiden vuoksi heidän koulunkäyntiään ja jatkokoulutussuunnitelmiaan on tärkeää tukea. Kansainvälisen tutkimuksen mukaan kotoa itsenäistyminen ja opiskelujen aloittaminen voi olla nuorille hoivaajille erityisen haastava siirtymäkohta, johon tarvitaan kohdennettua tukea.
Kuka on nuori hoivaaja?
Nuoria hoivaajia koskevat hoivan tilanteet ovat moninaisia. Läheisen hoivaaminen voi olla ohimenevä tilanne, tai se voi kestää vuosia. Joihinkin sairauksiin ja terveyden haasteisiin sisältyy tabuluonteisuutta ja stigmaa, mikä voi saada nuoren salaamaan rooliaan läheisensä hoivaajana.
Kansainväliset tutkimukset osoittavat, että nuorten hoivaajien tunnistaminen on usein ammattilaisellekin haastava tehtävä. Suomessa tietoisuus nuorista hoivaajista on lisääntynyt hieman viime vuosien aikana, mutta nuorille hoivaajille suunnattuja tukimuotoja on tarjolla yhä varsin vähän.
Läheistään hoivaavien nuorten hyvinvointia arvioitaessa ammattilaisten tulisi huomioida useita ulottuvuuksia. Miten nuoret itse voivat? Miten heidän oma koulunkäyntinsä, kaverisuhteensa ja harrastuksensa sujuvat? Saako perhe tukea käytännön asioihin niin, että nuoren ei tarvitse huolehtia niistä? Saako nuori tukea omaan hyvinvointiinsa? Onko nuorella joku, jolta hän voi nopeasti pyytää apua, jos arjesta tulee liian kuormittavaa? Onko perheessä avoin keskusteluilmapiiri ja saavatko vanhemmat tukea vanhemmuuteensa?
Vakavasti sairastuneen koko perhe tarvitsee tukea
Myös aikuisten palveluissa on tärkeää huomioida perheen lapset ja nuoret. Lapsille ja nuorille tulee tarjota tietoa sairaudesta sairastavan perheenjäsenen terveydenhuollon yhteydessä.
Kun tilanne perheessä on akuutti, lapsella tai nuorella voi olla riski jäädä ilman sellaista huolenpitoa ja tukea, jota hän ikänsä ja kehitystasonsa vuoksi tarvitsisi. Perheenjäsenen sairastaessa koko perheelle tarjottava oikea-aikainen arjen ja vuorovaikutuksen tuki sekä vanhemmuuden tuki voivat vähentää hoivan siirtymistä nuoren harteille.
On kuitenkin tärkeää ymmärtää, että vaikka perheelle olisi tarjottu kaikki mahdolliset tukimuodot, esimerkiksi pitkäaikaissairaan, vammaisen tai mielenterveys- tai päihdeongelmasta kärsivän vanhemman kanssa elävä lapsi tai nuori usein osallistuu hoivaamiseen. Palvelujen tulisikin tukea perheen ja nuoren myönteisiä selviytymiskeinoja kuormittavassa tilanteessa sekä tarjota lapsille ja nuorille yksilöllistä psykososiaalista tukea.
Huomio lapsen tai nuoren hyvinvointiin
Läheistään hoivaava nuori tarvitsee tilaa ja mahdollisuuksia omien kokemustensa ja tunteidensa käsittelyyn. Tärkeässä roolissa ovat vertaistuki, virkistäytyminen sekä tieto siitä, mistä saa tarvittaessa nopeasti apua tai tukea.
Tietoa ilmiöstä tulisi lisätä myös lasten ja nuorten keskuudessa, koska se voisi madaltaa nuorten hoivaajien kynnystä hakeutua itse avun ja tuen piiriin. Nuorilla ei ole aina sanoja kokemuksilleen, vaan avunpyynnöt saattavat olla epämääräisiä. Siksi on tärkeää kouluttaa ammattilaisia tunnistamaan nuoria hoivaajia ja heidän tuentarpeitaan.
Lue lisää
Helenius, Jenni, Sihto, Tiina, Hokkila, Kirsi, Ervasti, Eetu, Nummelin Pilvi & Kivimäki Hanne (2024). Läheistään hoivaavien 8. ja 9. luokkalaisten hyvinvointi – Kouluterveyskyselyn 2023 tuloksia. Tutkimuksesta tiiviisti 56/2024, Suomen sosiaalinen tila 9/2024. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Helsinki