Lakipykälistä yhdenvertaisiin käytäntöihin – haasteita ja esimerkkejä aikuistuvien nuorten tarpeenmukaisesta tuesta ja palveluista

Nuorten tuen ja palveluiden saamista määritellään kymmenissä eri laeissa, jotka helposti ohjaavat ammattilaiset ja nuoret toimimaan siiloissa. Esimerkiksi lastensuojelun jälkihuollon palvelut perustuvat lastensuojelulakiin. Ilman huoltajaa alaikäisenä maahan tulleiden aikuistuvien nuorten tukitoimet taas perustuvat kotoutumista edistävän lain soveltamiseen.

Tämä ohjaa ammattilaista lähestymään aikuistuvan nuoren haasteita tietystä tulokulmasta.

Suomen kansalaisilla on erilaisia oikeuksia verrattuna turvapaikanhakijoihin tai oleskeluluvan saaneisiin. Myös eri lakien henki eroaa toisistaan. Esimerkiksi lastensuojelulaki tarjoaa nuorelle subjektiivisen oikeuden tukeen ja palveluihin, kun taas nykyinen kotoutumista edistävä laki mahdollistaa tuen tarjoamisen nuorelle tarpeen mukaisesti. Tämä käytäntö edellyttää tarpeen arviointia, mikä taas edellyttää, että joku havaitsee mahdollisen tarpeen ja ohjaa sosiaalipalveluiden piiriin.

Herää kysymys, millaisia sudenkuoppia lait sisältävät ja miten hyvillä käytännöillä voidaan edistää lakien toteutumista nuorten parhaaksi.

Eväitä nuorilähtöisen tuen ja palveluiden järjestämiseksi kunnissa ja alueilla

Tässä muutamia lainsäädännön tärppejä, jotka huomioimalla aikuistuvien nuorten yhdenvertainen tuki voidaan tarjota nykyisen lainsäädännön puitteissa hyvällä ammattilaisten välisellä yhteistyöllä ja kuntakohtaisella päätöksenteolla. Esimerkkeinä lastensuojelun jälkihuolto ja kotoutumista edistävän lain tukitoimet.

Lastensuojelun jälkihuollon ikärajaa nostettiin viime vuonna 25 ikävuoteen saakka. Tiesitkö, että

lastensuojelun jälkihuoltoa voidaan järjestää myös muille kuin yli kuusi kuukautta sijoitettuina olleille nuorille?
kunnassa voidaan päättää jälkihuollon piiriin ottamisesta myös takautuvasti. Esimerkiksi nuoria, jotka ovat jo täyttäneet 21 vuotta ennen lain muutoksen voimaan tuloa.

Kotoutumista edistävä laki mahdollistaa ilman huoltajaa maahan alaiäisenä tulleille nuorille tukitoimien tarjoamisen kunnes hän täyttää 25 ikävuotta. Tiesitkö, että

tarvittaessa tuen piiriin voidaan palauttaa myös sellaisia nuoria, jotka ovat täyttäneet 21 vuotta ennen lain voimaantuloa.
jos nuoren asiakkuus kotoutumisen tukitoimissa päätetään, nuori joutuu esimerkiksi ottamaan opiskellessaan opintolainaa. On tärkeä pohtia tarkoin nuoren elämäntilannetta, ettei hän ajaudu päätöksen vuoksi heikkoon asemaan, joka joko tipauttaa pois opinnoista ja ajaa muutoin erityisen haastavaan asemaan. Kunta voi päättää tukitoimien jatkumisesta.

Jos maahan tullut nuori hakee ja saa Suomen kansalaisuuden tukitoimien aikana, kotoutumispalveluiden mukaiset tukipalvelut päättyvät. Tiesitkö, että

hyvä käytäntö on varmistaa nuorelle tuki myös muuttuneessa tilanteessa hyvissä ajoin. Pelkkä suomen kansalaisuuden saaminen harvoin poistaa nuoren tuen tarvetta, jos elämäntilanne ei muutoin muutu. Käytännössä palveluiden tarvetta arvioidaan yhdessä nuoren, kotoutumisen tukitoimien edustajan ja aikuissosiaalityön tai lastensuojelun jälkihuollon edustajan kanssa.
kunnassa voidaan tehdä päätöksiä siitä, miten tukitoimia jatketaan, voiko nuori jatkaa tutun kotoutumisen ohjaajan kanssa tukisuhdetta myös kansalaisuuden saatuaan tai saada uuden tukisuhteen muun sektorin, kuten sosiaalityön puolelta.

Nuoren muutto toiseen kuntaan on kriittinen hetki. Tiesitkö, että

nuorten syrjäytymistä voidaan ehkäistä varmistamalla tuen ja palveluiden jatkuvuus.
kunnassa ja kuntien välillä on tärkeä sopia käytännöistä, miten kustannukset jaetaan lastensuojelun jälkihuollon nuoren osalta kotikunnan, sijoituskunnan ja mahdollisen uuden opiskelukunnan välillä. On tärkeä huomioida nuorten oikeus palveluihin niin, ettei lastensuojelun synny esteitä vaan pikemminkin positiivisia oikopolkuja ja vahva tuki aikuistumiselle.
ilman huoltajaa maahan tulleiden nuorten osalta hyvänä käytäntönä on olla yhteydessä yhdessä nuoren kanssa hänen tulevan kotikuntansa kotoutumisen tukitoimien työntekijöihin, jotta työntekijät tulevat tuki tulee tutuiksi.

On tärkeää, että nuoren oma mielipide lähityöntekijän ja palveluiden jatkuvuudesta tai vaihtumisesta otetaan huomioon ja toimitaan yksilöllisen tilanteen kannalta parhaalla tavalla.

Nämä lastensuojelulain ja kotoutumista edistävän lain esimerkit eivät ole ainoita. Myös muista laeista ja niiden sovittamisesta käytäntöön löytyisi paljon esimerkkejä. Esimerkiksi osatyökykyisyyden ja etuuksien tai opintojen ja soralainsäädännön osalta voisi avata käytäntöjä nuorten aikuisten tukemiseksi.

Yhdenvertaisuutta voidaan edistää käytännössä

Etenkin haavoittuvassa asemassa olevilla nuorilla tulisi olla nimetty ammatillinen tukihenkilö auttamassa tuen ja palveluiden viidakoissa sekä aikuistumisen haasteissa. Tällaisesta investoinnista voisi olla merkittäviä kustannussäästöjä pidemmällä aikavälillä, kun kohtuuttomia haasteita ja turvaverkosta putoamisia voitaisiin välttää nykyistä tehokkaammin. Siirtymävaiheet arjessa, koulutuspoluilla ja työelämässä tulee huomioida ja tukea nuorta niissä.

Lainsäädäntöä on sovellettava käytäntöön niin, että yhdenvertaisuus toteutuu käytännössä nuorten elämässä. Tällä hetkellä se ei aina toteudu ja siksi on tärkeää kehittää alueilla hyviä käytäntöjä, mutta myös nostaa esiin lainsäädännön haasteita.

Esimerkiksi valtakunnallisessa Yhdessä aikuisuuteen Elämässä Eteenpäin -hankkeessa kehitämme aikuistuvien nuorten tukea ja palveluita yhdessä lastensuojelun jälkihuollon, kotoutumisen tukitoimien, monialaisen yhteistyöverkoston sekä ennen kaikkea nuorten itsensä kanssa.

Hankkeessa kokoamme tilannekuvaa kuntien tuen ja palveluiden järjestämisestä ja toteutumisesta kuntakyselyillä elo-syyskuussa 2021. Reflektoimme tietoa yhteiskehittämisen foorumeissa mm. lakiteemalla 15. syyskuuta ja raportoimme tätä tietoa kansallisen työn kehittämiseksi ja lainsäädännön uudistamiseksi. Keräämme nuorilta tietoja palveluiden toimivuudesta haastatteluin sekä nuorten omissa foorumeissa ja tapaamisissa.

Tutustu 15.9. järjestettävään yhteiskehittämisen foorumiin