Laaja joukko lapsia työssään kohtaavia ammattilaisia on velvollinen tekemään lastensuojeluilmoituksen. Ilmoituksen saavuttua on lastensuojelulla velvollisuus arvioida välittömästi lapsen kiireellisen suojelun tarve. Seitsemän vuorokauden kuluessa on aloitettava palvelutarpeen arviointi, jollei sitä pidetä ilmeisen tarpeettomana. Arviointi tulee tehdä kolmen kuukauden kuluessa ilmoituksen saapumisesta.
Ilmoituksen tehnyt ammattilainen saattaa kohdata lapsen vain kerran, esimerkiksi sairaalan tai terveyskeskuksen päivystyksessä. Usein lapsen ja hänen vanhempiensa kanssa jatketaan työskentelyä. Näin on esimerkiksi lastenneuvolassa.
Terveydenhoitajat ovat ilmaisseet toiveensa tiedon saannista, mitä lastensuojeluilmoituksen teon jälkeen tapahtuu. Toive on sangen ymmärrettävää varsinkin silloin, kun asiakassuhde jatkuu lapsen ja perheen kanssa. Tällöin herää usein tarve selvittää asian etenemistä lastensuojelusta.
Lastensuojelusta ei voida antaa ilmoituksen tekijälle tietoa lapsesta kuin lainsäädännön mahdollistamissa tilanteissa, koska tieto kuuluu salassapidon piiriin. Ammattilaisten välisessä yhteistyössäkin on kunnioitettava lapsen ja muiden perheen yksityisyyden suojaa. Yhteistyö ja yhteinen tieto ei ole kuitenkaan aivan mahdotonta oikeudellisestakaan näkökulmasta.
Sosiaali- ja terveysministeriön ja Kuntaliiton julkaisemassa, lokakuussa 2019 päivitetyssä Lastensuojelun laatusuosituksessa on yhtenä suosituksena:
Lastensuojelu antaa ilmoituksen tehneelle viranomaistaholle tiedon lastensuojeluilmoituksen vastaanottamisesta sekä ilmoittaa asiaa hoitavan toimiston tai työntekijän nimen ja yhteystiedon.
Tämä ei tietenkään vielä lievitä ilmoituksen tekijän huolta siitä, saako lapsi ja hänen perheensä tukea ja apua. Toinen ammattilaisten väliseen yhteistyöhön kannustava laatusuositus on:
Lastensuojeluilmoituksen tehnyt ammattilainen on tarvittavassa määrin mukana lapsen asian selvittämisessä ja tuen tarjoamisessa. Muut viranomaiset ovat mukana silloin, kun se on tarpeen.
Lastensuojelun tarpeen selvittämiseksi tulee järjestää neuvotteluja, joihin voi muun muassa lapsen ja vanhemman lisäksi osallistua keskeisiä yhteistyötahoja. Ilmoituksen tehnyt neuvolan terveydenhoitaja saattaa myös kokea, että hänen läsnäolonsa neuvottelussa voi hälventää vanhemman pelkoja lastensuojelua kohtaan.
Lisäksi sosiaalihuoltolaissa säädetään, että sosiaalihuollon viranomaisen tulee huolehtia tarvittavien eri alojen asiantuntemuksesta, kun asiakkaalle tehdään palvelutarpeen arviointia. Muiden viranomaisten tulee pyynnöstä osallistua arviointiin ja asiakassuunnitelman tekemiseen. Vastaava säännös on terveydenhuoltolaissa, jonka mukaan terveydenhuollon ammattilaisella on velvollisuus osallistua pyynnöstä palvelutarpeen arviointiin ja asiakassuunnitelman tekemiseen.
Tieto on tarpeen lapsen edun turvaamiseksi
Sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista annetun lain nojalla ensisijaista on, että ilmoituksen tekijä on arvioinnissa mukana huoltajan ja / tai lapsen suostumuksella. Lapsi voi määrätä tietojensa luovuttamisesta ikänsä ja kehitystasonsa mukaan tietyin edellytyksin. Lastenneuvolaikäisen lapsen kohdalla suostumuksen antaa huoltaja tai lapsen muu laillinen edustaja. Huoltajan suostumuksella tapahtuva tiedon luovuttaminen ja siirtyminen on avain luottamuksen syntymiseen ja yhteistyöhön jatkossa.
Ilman suostumusta tapahtuvan tiedon luovuttamisen edellytykset lastensuojelusta lastenneuvolaan on arvioitava tapauskohtaisesti. Laissa sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista on säännös, jonka mukaan sosiaalihuollosta (siis myös lastensuojelusta) voidaan luovuttaa tietoa esimerkiksi asiakkaan hoidon tai huolenpidon järjestämiseksi.
Salassa pidettävien tietojen luovuttamiselle ilman suostumusta on myös lisäedellytyksiä, joista yksi on, että tieto on tarpeen lapsen edun vuoksi. Sosiaalihuollon viranomaisella on oikeus saada salassa pidettäviä tietoja muun muassa terveydenhuollosta, jos tieto on välttämätön esimerkiksi lapsen sosiaalihuollon tarpeen selvittämiseksi.
Lastensuojelun laatusuosituksen mukainen moniammatillinen yhteistyö lastensuojeluilmoitustilanteessa todennäköisesti madaltaa kynnystä yhteistyöhön ja edesauttaa asiakkaiden avun saamista varhaisessa vaiheessa.
Lue lisää:
Hietamäki J, Kuusinen V, Pursi K & Rajala R. 2017. Lastensuojeluilmoitusprosessi moniammatillisen yhteistyön näkökulmasta. Yhteiskuntapolitiikka 82(4), 417-429.
Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista (812/2000) 11 § 3 momentti, 16 §, 17 § 1 momentti, 20 §
Lastensuojelulaki (417/2007), 25 §, 26 §
Malja M, Puustinen-Korhonen A, Petrelius P & Eriksson P. 2019. Lastensuojelun laatusuositus. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2019:8.
Sosiaalihuoltolaki (1301/2014), 36 §, 41 §
Terveydenhuoltolaki (1326/2010) 32 § 2 momentti