Ensimmäinen signaali lapsen tai nuoren pahoinpitelystä tai seksuaalisesta hyväksikäytöstä voi olla hyvin heikko. Toisinaan jopa niin heikko, että se ei ylitä viranomaisten toiminnan kynnystä. Jos viranomaisten prosessit kuitenkin käynnistyvät, ne saattavat olla lapselle ja perheelle hämmentäviä, jopa pelottavia.
Kun esitutkinta, tarvittavat tutkimukset ja hoidot, lastensuojelun toimenpiteet ja oikeusprosessi käynnistyvät, kukaan ei niiden aikana välttämättä kanna huolta lapsen hyvinvoinnista kokonaisuutena.
Lapsen näkemys ja kokemus jäävät näkymättömiksi.
Lapsi tarvitsee tukea
Lapsen ja nuoren etu olisi, että viranomaiset tekisivät yhteistyötä ja jakaisivat tietoa mahdollisimman varhaisessa vaiheessa, heti kun epäily pahoinpitelystä tai hyväksikäytöstä herää. Silloin viranomaiset voivat reagoida lapsen tilanteeseen mahdollisimman varhain hänen hyvinvoinnistaan huolehtien.
Sen jälkeen, jos viranomaisprosessit käynnistyvät, lapsi ja perhe tarvitsevat jatkuvaa tukea. Lapsen ja perheen osallisuutta kuhunkin prosessiin pitää lisätä ja samalla auttaa selviytymään näihin liittyvistä kriiseistä.
Lapsi ja perhe tarvitsevat tukea neuvotteluissa, joissa voi olla läsnä useita viranomaisia ja eri ammattialojen edustajia. He tarvitsevat tietoa ja ymmärrystä, mitä neuvotteluissa tapahtuu.
Vanhemmalle, perheelle tai muulle lapsen arjesta vastaavalle aikuiselle on myös syytä kertoa, miten asioista voi puhua lapselle. Lasta ei saa päästää putoamaan eri viranomaisprosessien väliin vaille tarvitsemaansa hoitoa ja tukea.
Oikeusturva yhdenmukaiseksi
Turussa pilotoidaan vuoden 2014 alusta ns. LASTA-toimintamallia. Se pyrkii koordinoimaan eri viranomaisten toimintaa ja yhteistyötä mahdollisimman varhaisessa vaiheessa, kun epäily lapsen kaltoin kohtelusta on herännyt. Tietoa jaetaan moniammatillisessa työryhmässä.
Kokeilussa on lisäksi palkattu työntekijöitä, joiden tehtävänä on tukea lasta ja perhettä läpi kaikkien tilanteen vaatimien viranomaisprosessien.
LASTA-toimintamallin kehittäminen jatkuu tapausten käsittelyn rinnalla vuoden 2016 loppuun asti, ja se laajenee asteittain koko Turun yliopistollisen keskussairaalan erityisvastuualueelle. Tarkoituksena on luoda valtakunnallinen toimintamalli pahoinpitelyn ja seksuaalisen hyväksikäytön tutkintaan.
Valtakunnallisella toimintamallilla voitaisiin poistaa lasten ja nuorten eriarvoisuutta tutkimuksiin pääsyssä ja tutkimusten laadussa. Erityisesti voitaisiin turvata lasten ja nuorten yhtenäinen oikeusturva asuinpaikasta riippumatta.
Lapselle ja nuorelle on tärkeää antaa luottamusta, voimavaroja ja tulevaisuuden toivoa. Tämä onnistuu vain, jos heille annetaan mahdollisuus tulla nähdyiksi ja kuulluiksi, ja he voivat osallistua itseään koskevaan päätöksentekoon.
Toivon, että Suomessa löytyy tahtoa ja resursseja toteuttaa uusi lapsiystävällinen toimintatapa ja turvata lapsen edut ja oikeudet. Me olemme aikuisina siitä vastuussa.
Lue lisää: