Ennen vanhaan ”koti ja alkoholi” oli huono yhdistelmä. Se viittasi lähinnä ongelmiin – miehillä omiin juomisongelmiin, vaimoilla ja lapsilla ongelmiin miehen ja isän kanssa.
Nykyään noin yhdeksän kymmenestä suomalaisesta miehestä ja naisesta käyttää alkoholia, runsaat 80 prosenttia juomiskerroista tapahtuu kotona ja yleisin juomistilanne on puolisoiden tai seurustelukumppaneiden välinen lasien kilistely. Juominen on kotiutunut. Ja kotona on usein lapsia.
Alkoholi ei ole vain siirtynyt fyysisesti koteihin vaan juomisen ympärille on kehitetty erilaista askareita, tilanteita ja rituaaleja. Viikonloppuruokailu ja saunominen ovat tavallisimmasta päästä. Muitakin ”mahdollisuuksia” on: puutarhapuuhailu, siirtyminen työstä vapaa-ajalle, arki-iltaruokailu, tv-siemailu, yömyssy jne. Hyörinässä pyörii myös utelias lapsi. Mitä hän näkee?
Koteihin on ilmestynyt rekvisiittaa, joka on kytköksissä näihin toimintoihin: pullotelineitä, baarikaappeja, jäähdyttimiä, jäämurskaimia, kauniita lasikokoelmia, lapsille ehkä omat leikkicocktaillasit, jopa baaritiskin näköisiä sisustuselementtejä. Hyvin varustetun kodin peruskamaa.
Vuodesta 1960 huippuvuoteen 2007 suomalaisten alkoholinkäyttö asukasta kohden nelinkertaistui. Tämä kehitys oli monen tekijän summa. Tuli uusia käyttäjiä (naiset, nuoret, ikäihmiset), jotka joivat useammin ja kertaa kohti enemmän. Syntyi ennen kuulumattomia juomistilanteita, esimerkiksi lapsille ja vanhemmille tarkoitettuja urheilutilaisuuksia ja kulttuuririentoja, perheellisiä kissanristiäisiä ja cocktailkutsuja. Etelän perhelomilta tuotiin vaikutteita toisista juomiskulttuureista.
Iso osa näistä muutoksista on suuntautunut kotipiiriin, nimenomaan pariskuntien ja perhetuttavien väliseksi toiminnaksi. Ravintolat ja pubit, joihin Suomessa ei ole tavattu ottaa lapsia mukaan, ovat sen sijaan alkoholimarkkinoiden häviäjiä: vielä 20 vuotta sitten niiden osuus myydystä alkoholista oli noin 25 prosenttia, nyt enää noin 13 prosenttia. Karkeistaen: missä lapset, siellä alkoholi.
Ja päälle päätteeksi: suomenmakuisesti ja lapsia integroiden juomisen kotiutumista siivitti samanaikainen kesämökkien nopea yleistyminen. Vaurastuminen ja lisääntynyt vapaa-aika lisäsivät mökkien määrää 167 000:sta vuonna 1970 lähes 370 000:een vuonna 1990 ja edelleen nykyiseen 500 000:een. Mökkeily puolestaan vaikutti sekä ruoka- että juomistottumuksiin. Oma lukunsa on perhettä yhdistävän grillikulttuurin tulo 1970-luvulla ja sen merkittävä laajentuminen seuraavina vuosikymmeninä.
Nyt ”koti ja alkoholi” on laajasti hyväksytty yhdistelmä. Se viittaa pääosin ongelmattomiin juomistilanteisiin. Toisaalta juuri perhepiirissä tapahtuva ongelmajuominen on merkittävimpiä osatekijöitä, kun varttuva lapsi ja nuori voivat huonosti. Vanhempien kannattaisikin pohtia, mikä näkyvä tai näkymätön ”alkoholipolitiikka” on vallalla omassa perheessä. Tärkeä osapuoli tässä keskustelussa ovat varttuvat lapset ja nuoret itse.
Blogi on osa Itsenäisyyden juhlavuoden lastenrahaston säätiön (ITLA) käynnistämää Sata lasissa -hanketta.
Lue lisää:
Sata lasissa – varttuminen suomalaisessa alkoholikulttuurissa
Holmila M, Raitasalo K, Tigerstedt C. (toim.) Sukupolvien sillat ja kasvamisen karikot – vanhemmat, lapset ja alkoholi. Teema 25/2016 THL. Kirja THL:n verkkokirjakaupassa ja julkaisutietokanta Julkarissa