Sosiaali- ja terveydenhuollon digipalveluiden yhteydessä pohditaan usein, miten erilaiset palvelualustat toimivat, ovatko ne saavutettavia tai miten voidaan ehkäistä digisyrjäytymistä eli sitä, että ihminen jää syystä tai toisesta sähköisten palvelujen ulkopuolelle.
Vähemmälle huomiolle on jäänyt, että joillekin etäpalvelu kasvokkaisen tapaamisen sijaan voi olla suorastaan helpotus.
Koronan aikana palveluita on siirretty entistä enemmän verkkoon. Jo ennen koronaa osa sosiaalialan ammattilaisista oli havainnut, että joidenkin ihmisten kanssa yhteinen työskentely on helpompi aloittaa etänä kuin lähellä.
Jos ei jaksa lähteä neljän seinän sisältä pois tai jos sosiaaliset tilanteet pelottavat, verkkopalveluun voi olla matalampi kynnys tulla kuin lähitapaamiseen. Jos kohtaamispaikkoihin pelottaa mennä eikä tiedä, miten niissä kuuluisi olla, virtuaalivierailut voivat auttaa.
Etäkohtaamiset sopivat myös ihmisille, joilla palvelut ovat pitkien kulkuyhteyksien päässä tai joiden voimat eivät sairauksien takia riitä kulkemaan ammattilaisen luokse.
Kun koronaepidemian poikkeusajat alkoivat vuosi sitten keväällä, opettajat siirsivät opetuksen yhdessä yössä verkkoon. Lähes yhtä rivakasti sosiaalialan ammattilaiset siirsivät kuntouttavan työtoiminnan, sosiaalisen kuntoutuksen ja kohtaamispaikkojen ryhmät erilaisille verkkoalustoille, esimerkiksi Teamsiin, Zoomiin, Google Meetiin ja Discordiin. Rapatessa roiskui, mutta vähitellen myös taidot karttuivat.
Toisen ihmisen voi kohdata inhimillisesti myös etänä. Hyvään etäkohtaamiseen pätevät samat asiat kuin lähikohtaamiseen: Ole läsnä. Näe keskustelukumppanisi. Kuuntele ja kysy. Kunnioita.
Etäkohtaamisiin valmistautuminen on tärkeää. Voimauttavan valokuvan kehittäjän Miina Savolaisen mukaan ennen tapaamista kannattaa rentoutua ja muistella lämpimin ajatuksin ihmistä, jonka tapaa. Kun tekee niin, alkaa hakea osallistujien ilmeitä ja asentoja. Silloin on helpompi kuunnella. Myös aivotutkija Katri Saarikivi neuvoo, että verkkokohtaamisissa on erityisen tärkeää ajatella keskustelukumppanista hyvää.
Katse vaikuttaa ihmiseen. Se on todennettu esimerkiksi muutoksina sydämen sykkeessä ja ihon sähkönjohtavuudessa. Tampereen yliopistossa on tutkittu, että katse voi heikentää tai parantaa suoriutumista. Hyväksyvä katse voi motivoida ponnistelemaan jonkin tavoitteen eteen.
Katse vaikuttaa myös verkkokohtaamisessa. Tällöin katsetta voi säädellä esimerkiksi pitämällä kameraa kiinni osan aikaa.
Myönteinen katse mutta myös aitous auttaa ihmisiä kokemaan yhteisyyttä. Naurua, myötätuntoa, toivoa ja arkista liikutusta pitää vaalia. Verkossa ammattilaisen on ehkä annettava itsestään enemmän kuin lähitapaamisessa, mikä ei välttämättä heti tunnu luontevalta. Siihen kuitenkin oppii. Etäkohtaamiset voivat saada aikaan oivalluksia, jotka saavat muuttamaan myös lähikohtaamisen tapaa.
Korona-aika pakon sanelemine käänteineen ja kokeiluineen on antanut ainutlaatuisen tilaisuuden kehittää sosiaalialan käytäntöjä ja havaita esimerkiksi koulutuksen tarpeita. Kasaantuneiden vaikeuksien parissa painivia on tavoitettu toiminnallisin virtuaalituokioin. Myös ikääntyneet ovat rohkaistuneet kokoontumaan verkossa.
Tulevaisuudessa tavoittelemme sosiaali- ja terveyspalvelujen integraatiota, palvelujen saavutettavuutta ja saumattomuutta. Toivottavasti tavoittelemme myös arkeen entistä paremmin sulautuvaa ryhmätoimintaa ja palveluita verkossa, jotta yhteisestä toiminnasta syrjässä olevat mutta verkkojen saavutettavissa olevat pääsevät palvelujen piiriin.
Kokemukset ja havainnot pitää saada kerättyä yhteen analysoitavaksi, jatkotutkimukseen ja kehittämistyön tueksi.
Millainen on Suomen sosiaaliturva ja miten ja miksi sitä pitää uudistaa? Blogisarjamme Uusi sosiaaliturva valottaa sosiaaliturvaa eri näkökulmista ja pohtii sen uudistamisen tarpeita ja ratkaisuja.
Mittavan sosiaaliturvauudistuksen valmistelu alkoi vuoden 2020 alussa. Valmistelua johtaa parlamentaarinen komitea, jonka työssä THL:n asiantuntijat ovat vahvasti mukana.
Lue lisää:
Katse aktivoi autonomista hermostoa myös videopuhelussa
Tiedote 23.4.2020, Tampereen yliopisto
MargIT-verkosto kerää yhteen digitaalisen osallisuuden kansa työskentelevät ammattilaiset
MargIT-verkoston Facebook-sivu
Palvelukulttuuria uudistamalla kaikki mukaan digitaaliseen yhteiskuntaan – DigiIn