Lapsen oikeuksien sopimus velvoittaa suojelemaan lapsia kaikelta väkivallalta, myös henkiseltä. Miten ammattilainen voi tunnistaa ja puuttua siihen?
Henkisen väkivallan jäljet ovat usein alkuun näkymättömiä. Koska ilmiö piiloutuu, on tunnistaminen yhdessä löytämistä. Seuraukset ovat yhtä vakavia kuin fyysisenkin väkivallan: lapsen elimistö joutuu vähitellen stressitilaan, joka vaikeuttaa hänen kasvuaan ja kehitystään.
Esimerkiksi neuvolan, koulu- ja opiskeluhuollon, perhekeskusverkoston eri toimijoiden ja järjestöjen ammattilaisilla on iso rooli auttaa ja tukea vanhempia kasvattajina.
Otetaan haasteeksi lisätä kannustavia hetkiä lasten arkeen, meillä on kanavia ja keinoja siihen.
Henkisen väkivallan tunnistamiseen paras tapa on ottaa asia puheeksi
Kaikki apu, minkä ammattilaiset voivat antaa vanhemmille, jotta he vahvistuvat kannustavina kasvattajina, tukee lasten hyvinvointia ja vähentää tutkitusti lapsiin kohdistuvaa väkivaltaa.
Väkivallasta pitää kysyä eri lasten ja nuorten palveluissa systemaattisesti ja kuulla asiakkaiden omat hiljaisetkin lähestymiset asiassa.
Vanhempien kanssa on tärkeää ottaa puheeksi perheen kasvatuskäytännöt. Vanhemmat pystyvät itse parhaiten tunnistamaan haitallisia kasvatustapoja kuten lannistamista ja mitätöimistä. Tilalle voi opetella lisäämään hyvän huomaamista, myönteisen palautteen antamista, kannustavien huomioiden tekemistä ja sanoittamista.
Olemme oheen koonneet lähteitä, joista löytyy lisätietoa, ohjeita ja työkaluja ammattilaisten työtä tukemaan.
Henkinen väkivalta on yllättävän yleistä
Lastensuojelun Keskusliiton selvityksessä 2021 noin kolmasosa vastaajista (31 %) oli sitä mieltä, että lapselle huutaminen on oikeutettu tapa puuttua lapsen käytökseen ja 16 prosentin mukaan ruumiillisella kurituksella uhkaaminen on poikkeustapauksissa hyväksyttävä kasvatuskeino.
Selvityksen perusteella suomalaisten tietoisuus kuritusväkivallan lainvastaisuudesta on viime vuosina hieman heikentynyt ja asenteet vaikuttavat koventuneen.
Kouluterveyskyselyssä 2021 noin viidesosa kaikista vastaajista kertoo kokeneensa henkistä väkivaltaa oman huoltajan taholta viimeisimmän vuoden aikana ja 8.–9.-luokkalaisista tytöistä näin koki jopa 42 prosenttia.
Tarvitsemme siis nykyistä enemmän keskustelua lapsen hyvinvointia vahvistavista kasvatuskeinoista.
Lisätietoa
- Barnahus-hanke ml. verkkokoulu lapsiin kohdistuvasta väkivallasta (THL)
- Kannustavan kasvatuksen nelikenttä (Ensi- ja turvakotien liitto)
- Hoitotyön tutkimussäätiön HOTUS hoitosuositus lapsiin kohdistuvan väkivallan ja kaltoinkohtelun tunnistamisen tehokkaista menetelmistä sosiaali- terveysalalla julkaistaan päivitettynä alkuvuodesta 2022. Osana päivitystä julkaistaan ERICA-mobiilisovellus vanhemmille tunnistamaan lasten kaltoinkohtelun riskitekijöitä.
- Apua saatavilla: Ensi- ja turvakotien liiton väkivaltatyön avopalvelut sekä matalan kynnyksen chatit (Apua väkivaltaan chat aikuisille ja Lasten ja nuorten chat) ja THL Nollalinja
- Laajasalo ym. 2019. Henkinen väkivalta ja laiminlyönti. Teoksessa Väkivallaton lapsuus – toimenpidesuunnitelma lapsiin kohdistuvan väkivallan ehkäisystä 2020-2025. STM 2019:27, luku 8.2, s. 189–196.
- Paasivirta (toim.) 2021. Kovemmin käsin – suomalaisten kasvatusasenteet ja kuritusväkivallan käyttö, Lastensuojelun Keskusliitto
- Lapsiin kohdistuva väkivalta (THL)
- Väkivallaton lapsuus -toimenpidesuunnitelma
Kirjoitus on osa Väkivallaton lapsuus -blogisarjaa
Väkivallaton lapsuus -toimenpidesuunnitelmassa vuosille 2020–2025 on asetettu 93 kansallista toimenpidettä 0–17-vuotiaisiin kohdistuvan henkisen ja fyysisen väkivallan sekä seksuaaliväkivallan ehkäisystä.
Toimenpidesuunnitelmassa on henkisen ja fyysisen väkivallan ehkäisystä seuraava toimenpide: Luku 8, tp 1. (toimeenpanojulkaisu 2021 s. 44–46): Lapsi- ja perhepalveluissa otetaan järjestelmällisesti puheeksi lapsen turvallisen kasvun ja kasvuympäristön edellytykset. Huomioidaan maahanmuuttaja- ja pakolaistaustaisten vanhempien kulttuurisensitiivisen tiedon tarve ja tuki hyvään vanhemmuuteen. Selvitetään yhdessä perheen kanssa väkivallan riskitekijöitä.
Lasten ja nuorten oireilusta. Lapset aikuisten kavereita. Vanhemmuus ei nappaa kun oma vapaus ja itsensä toteuttaminen mukavampaa. Johtaa siihen että lapsilla vastuu ja vapaus liian varhain arjessa. Kulttuuri pukkaa lapsille monenlaista omaa vapautta korostavaa ja valmista roolikuvaa johon lapsi ei ole kypsä.
Kypsymättömät ja katkerat aikuiset käyttäjät lapsia lyömäaseina aikuisten välien selvittelyissä. Rakenteellinen epätasa-arvo erotilanteissa.
LS ammattilaisen ja viranhaltijan silmin ja kokemana tämän kirjoitan.