Lasten terveystarkastustiedot on saatava hyvinvointialueiden tiedolla johtamisen välineeksi

Neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa asioivat lähes kaikki lapset ja nuoret. Terveystarkastuksissa heidän terveydestään ja hyvinvoinnistaan tallennetaan tietojärjestelmiin suuri määrä tietoa. Pääsääntöisesti näitä tietoja käytetään ainoastaan kunkin yksittäisen lapsen tai nuoren terveyden seuraamiseen.

Vuonna 2019 voimaan tullut Laki sosiaali- ja terveystietojen toissijaisesta käytöstä antaisi kuitenkin mahdollisuuden terveystarkastustietojen laajempaan käyttöön. Toissijainen- eli toisiokäyttö tarkoittaa sitä, että terveystarkastuksissa kirjattuja tietoja käytetään muussa tarkoituksessa kuin siinä, mitä varten ne on alun perin tallennettu. Terveystarkastustietoja hyödyntämällä on mahdollista esimerkiksi seurata lapsi- ja nuorisoväestön terveyttä ja hyvinvointia sekä kehittää palveluita, jotka vastaavat entistä paremmin lasten, nuorten ja perheiden tarpeita.

Valtaosaa terveydenhuollon tietojärjestelmistä ei ole kuitenkaan suunniteltu toisiokäyttöä ajatellen. Yksinomaan asiakas- ja potilastiedon dokumentointia varten rakennettuja järjestelmiä tulisi nopeasti kehittää tukemaan nykyistä paremmin palvelujen kehittämistä ja uusien hyvinvointialueiden tiedolla johtamista.

Esimerkkinä ajantasainen tieto ylipainon ja lihavuuden yleisyydestä

Täysin alkutekijöissään terveystarkastustietojen toisiokäyttö ei ole. THL julkaisee vuosittain Lasten ja nuorten ylipaino ja lihavuus -tilastoa, jonka tiedot perustuvat lastenneuvoloissa ja kouluterveydenhuollossa tehtyihin pituus- ja painomittauksiin.

Uusimman, viime syksyn tilaston mukaan ylipaino ja lihavuus ovat yleistyneet kouluikäisillä pojilla. THL:n interaktiivinen kartta ja kuntakohtaiset tiivistelmät antavat tarkempaa tietoa siitä, kuinka yleistä lasten ja nuorten ylipaino ja lihavuus ovat eri alueilla ja koko Suomessa.

Lasten, nuorten ja perheiden terveys- ja hyvinvointiseuranta

Lasten ja nuorten ylipaino ja lihavuus -tilasto perustuu kaikkiaan 363 970:n 2‒16-vuotiaan lapsen ja nuoren kasvutietoihin. Vaikka lukumäärä on suuri, se on vain 41 prosenttia tuon ikäisistä Suomessa asuvista lapsista ja nuorista. Merkittävin syy tietojen puuttumiselle on, että teknisistä syistä lasten ja nuorten kasvutietojen automaattinen poiminta ei ole mahdollista kaikista tietojärjestelmistä.

Terveystarkastuksissa kirjataan myös esimerkiksi elintapoihin ja mielen hyvinvointiin liittyviä tietoja –niidenkin toisiokäytöstä olisi hyötyä nuorten hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä.

Tietojärjestelmien tulee tukea päätöksentekoa hyvinvointialueilla

Sosiaali- ja terveydenhuollon tietojärjestelmiä kehitetään parhaillaan koko Suomessa. Hyvinvointialueiden tietojärjestelmiä yhdenmukaistetaan, järjestelmät alkavat ’keskustella’ keskenään ja väestön terveystietoihin voidaan yhdistellä yhä enemmän tietoa esimerkiksi kustannuksista ja käytetyistä resursseista.

Uudistuksissa tulee helpottaa myös asiakas- ja potilastietojen toisiokäyttöä, jotta uudet hyvinvointialueet saavat luotettavaa, ajantasaista ja vertailukelpoista tietoa väestön terveydestä ja hyvinvoinnista. Tietoa tarvitaan mm. palveluiden vaikuttavuuden arviointiin ja resurssien suuntaamisen perusteeksi. Kaikkiin eri tietojärjestelmiin tallennettuja tietoja tulee voida poimia koneellisesti sekä koota digitaalisiksi aineistoiksi automaattisesti.

Toisiokäyttö ei uhkaa kansaisen tieto- ja yksityisyyden suojaa, sillä laki määrittää tarkkaan sosiaali- ja terveystietojen toisiokäytön perusteet ja siihen liittyvät käytännöt.

Sosiaali- ja terveystietojen toissijainen hyödyntäminen edellyttää kirjattavien tietosisältöjen yhtenäisiä kansallisia määrittelyjä, yhdenmukaisesti rakenteistettuja tietojärjestelmiä ja tietojen huolellista kirjaamista. Esimerkiksi lasten ja nuorten terveystarkastusten sisällöt on määritelty tarkkaan ja tietojen kirjaamisesta on olemassa yhtenäiset ohjeet. Tietojen rakenteinen eli määrämuotoinen kirjaaminen toteutuu vielä vaihtelevasti riippuen käytettävästä tietojärjestelmästä.

Tietojärjestelmien ja kirjaamiskäytäntöjen kehittämisessä alkuinvestoinnit voivat olla merkittävät, mutta sijoitus kannattaa, sillä tietoon perustuva päätöksenteko auttaa tarjoamaan vaikuttavampia ja kustannustehokkaampia palveluita.