Pohdimme työporukassa, mitä mielikuvia meillä on romaanikulttuurista: kauniita hameita ja koruja, upeita pitsiliinoja, ravihevosia ja monta romania sairaalan aulassa huolehtimassa läheisestään.

Havahduimme: Mitä oikeasti tiedämme suomalaisesta kulttuurivähemmistöstä, joka on ollut maassamme 1500-luvulta lähtien, ja jonka hyvinvointia ja elinoloja on selvitetty viimeksi 1970-luvun väestölaskennassa

Oletko käynyt romanilääkärin vastaanotolla?

Kysymys liittyy romaniväestön kokemaan syrjintään, joka vaikuttaa yhteiskunnan yhdenvertaiseksi jäseneksi pääsemiseen. Esimerkiksi jo peruskoulussa koettu syrjintä voi vaikuttaa itsetuntoon ja estää ammatillisen kouluttautumisen. Toisaalta ammattiin valmistuminen voi jäädä kiinni siitä, etteivät työnantajat ole valmiita ottamaan romaninuorta työharjoitteluun.

Romanien valtaväestöä heikommat elinolot ja sosiaalinen asema on tiedetty vuosikymmeniä. Vaikka romanien asemaa on parannettu ja tasa-arvoa edistetty, on syrjintä edelleen romanien arkipäivää.

Yhdenvertaisuusvaltuutetun selvitys vuodelta 2014 vahvistaa asian: reilusti yli kaksi kolmasosaa romaneista kertoo kokeneensa syrjintää työhönotossa, asuntomarkkinoilla, arkipäivän tilanteissa tai julkisissa tiloissa.

Tieto lisää yhdenvertaisuutta

Ennakkoluulot elävät mielikuvissa ja siirtyvät sukupolvelta toiselle: Ketä lasta ei olisi joitakin vuosikymmeniä sitten peloteltu sillä, että jos et nyt tottele, mustalainen tulee ja vie sinut?

Tosin asiaa voi miettiä myös toisinpäin. Ketäpä romania ei olisi lapsena peloteltu sillä, että jos et nyt tottele, valkolainen tulee ja vie sinut?

Romaniväestön voimavara on yhtenäinen ja toisistaan huolta pitävä yhteisö.  Kulttuurihistoria, tavat ja käytännöt vaikuttavat käyttäytymiseen ja valintoihin, kuten palveluiden saamiseen.

Romanien hyvinvoinnista ja terveydestä on niukasti ajantasaista tietoa, jolloin esimerkiksi terveys- ja hyvinvointipalveluja on vaikea kohdentaa. Koko väestön kattavista väestötutkimuksista ei saada tietoa romaneista, koska heitä ei osu otoksiin riittävästi.

Tietoaukkoon on mahdollisuus saada vastaus tammikuussa 2017 käynnistyvässä Romanien Hyvinvointitutkimus Roosassa, jossa kerätään tietoa romaniväestön hyvinvoinnista, terveydestä, toiminta- ja työkyvystä sekä palvelujen käytöstä.

Suvaitsevaisuus on kehityksen edellytys

Kaksikymmentä vuotta sitten Unescon jäsenvaltiot hyväksyivät suvaitsevaisuuden periaatteiden julistuksen, Declaration of Principles on Tolerance, jonka vuosipäivää vietettiin marraskuun puolivälissä. Joulukuun puolivälissä on Ihmisoikeuksien päivä. Näiden päivien kunniaksi onkin oiva hetki miettiä, kuinka voimme edistää yhteistyötä ja vuorovaikutusta erilaisista kulttuureista tulevien ihmisten kanssa.

Työporukkamme on viisastunut viimeisen kahden kuukauden aikana, mistä suuri kiitos kuuluu kahdelle romanikulttuuriohjaajiksi opiskelevalle harjoittelijalle. Opiskelijat ovat keskustelleet kanssamme ja vastailleet kärsivällisesti kysymyksiimme.

Lue lisää:

Romanien hyvinvointitutkimus

×
×
×

Vastaa

Käsitellään kommentteja...

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *