Liikunta ja romanit – hyvinvoinnin ja tasa-arvon kysymys

Suomi liikkeelle, sanoo hallituksen liikuntaan kannustava kampanja ja kansan liikkumattomuus puhuttaa jälleen. Liikunta tukee fyysistä ja henkistä hyvinvointia. Kaikilla tulee olla mahdollisuus osallistua liikuntaan tai urheiluun haluamallaan tavalla. Liikunta on siten myös tasa-arvo- ja yhdenvertaisuuskysymys. Käytännössä järjestäytyneeseen liikuntaan osallistumisessa voi olla esimerkiksi rahaan, terveyteen ja jaksamiseen liittyviä haasteita – myös liikuntaseurat ja -paikat voivat olla ulossulkevia.

Romanien liikuntaa on tutkittu vain vähän. Romanien hyvinvointi -tutkimuksen (Roosa) aineiston mukaan romanit harrastavat vapaa-ajan liikuntaa pääväestöä vähemmän. Liikuntaharrastusta rajoittavat motivaation, ajan ja rahan puute, työn ja opiskelun aiheuttamat kiireet, henkinen sekä fyysinen väsymys ja heikko terveydentila.

Romanit unohdetaan keskusteluissa urheilusta ja kulttuurisesta moninaisuudesta, niin liikuntapolitiikassa kuin arjen tasolla. Esimerkiksi jalkapallossa on haaveiltu pitkään maahanmuuttajataustaisesta supertähdestä, Suomen omasta Zlatanista. Emmekö voisi haaveilla myös romanitaustaisesta jalkapallosuuruudesta, Suomen omasta Ricardo Quaresmasta?

Romanit liikkuvat ja urheilevat, mutta ovatko muut liikuttajat aina valmiita vastaanottamaan heidät? Tarvitsemme lisää tutkittua tietoa romanien ja muiden vähemmistöryhmien liikunnasta ja käytännön mahdollisuuksista osallistua seuratoimintaan. Mutta vielä tärkeämpää olisi tarkastella käytännön toimia ja näkymättömiä esteitä liikkumiseen.

Haasteiden kautta huipulle

Viime aikoina romaniyhteisössä on havahduttu miesten huonovointisuuteen ja väsymykseen, niin henkiseen kuin fyysiseen. Miesten kohdalla liikunnan harrastamattomuus yhdistyi tutkimuksen mukaan kokemukseen liikunnan ohjauksen puutteesta. Kulttuurillakin on merkitystä: perinteinen romanivaatetus voi hankaloittaa liikuntaa, eikä urheiluvaatteita välttämättä pidetä soveliaina.

Haasteista ja esteistä huolimatta romanit ovat aina liikkuneet ja urheilleet. Ja he ovat myös menestyneet urheilussa: olihan jo romanipolitiikan suurmies Väinö Lindberg aikoinaan nyrkkeilyn nuorten Suomen-mestari! Kamppailulajeissa vielä kirkkaammissa valoissa on esiintynyt esimerkiksi Leif Keiski, joka otteli vuonna 2000 nyrkkeilyn maailmanmestaruusottelussa. Muissakin lajeissa on pärjätty: Markus Bollström oli osa maailmanmestaruuden voittanutta Suomen salibandyjoukkuetta 2010.

Romanit ovat aktiivisia myös ruohonjuuritasolla: Helsinkiin ja Pirkanmaalle on perustettu romanien omat liikuntaseurat. Romaniyhteisössä on toivottu romaniurheilijoiden nostamista esikuviksi muille. Romaneista löytyisikin vastaanottava yleisö hyvinvoinnin ja liikunnan lisäämiseen tähtäävälle työlle.

Oikeus unelmoida

Urheilututkijat ovat syystä kritisoineet ’urheilun hyvää kertomusta’ jossa urheiluun yhdistetään vain positiivisia piirteitä, sivuuttaen lieveilmiöt urheiluun kuulumattomina. Silti on tärkeää, että halukkailla on käytännön mahdollisuus osallistua liikuntaan ja urheiluun myös seuratasolla. Seuratoiminta voi rakentaa arjen verkostoja vähemmistöjen ja pääväestön välille sekä purkaa ennakko-oletuksia ruohonjuuritasolla, henkilö kerrallaan.

Urheilu- ja liikuntaharrastusten nousevat hinnat ovat herättäneet pitkään huolta. Ne ulossulkevat nuoria tavoitteellisesta toiminnasta, vaikka pienituloisten perheiden lasten ei pitäisi joutua tyytymään vain harrasteluun. Kasvavat kustannukset osuvat erityisen pahasti keskimäärin taloudellisesti heikommassa asemassa oleviin vähemmistöihin, kuten romaneihin. Kuinka masentavaa onkaan, jos lapsi tai nuori ei voi edes haaveilla urheilumenestyksestä! Unelmoinnin tulee olla kaikille mahdollista, taustasta riippumatta.

Monet haasteet ovat järjestelmätasolla, mutta myös arjessa voi vaikuttaa. Voimme ottaa toiset huomioon, ylläpitää avointa ilmapiiriä ja varmistaa, ettemme omalla toiminnallamme ulossulje toisia liikunnasta ja urheilusta.

Kirjoittajat työskentelevät Aktiivinen toimijuus – yhdenvertaisuutta, syrjimättömyyttä ja osallisuutta edistävät palvelut -hankkeessa, joka on Euroopan unionin osarahoittama.