Maakunnat valmistelevat aktiivisesti maakunta- ja sote-uudistusta, vaikka valtakunnan tasolla lopullisia päätöksiä uudistuksesta ei ole vielä tehty.
THL:n Reformit-yksikkö keräsi syksyn 2017 ja alkuvuoden 2018 aikana maakunta- ja sote-uudistuksen alueellisilta valmistelijoilta tietoa sitä, millaista apua ja tukea he tarvitsevat uudistukseen valmistautumisessa. Vastauksia kerättiin yhteisessä työpajassa, puhelinhaastatteluin ja Webropol-kyselyllä. Yhteensä vastauksia saatiin 13 maakunnasta, yli kolmeltakymmeneltä eri valmistelijalta.
Toiveet olivat samankaltaisia eri puolilla Suomea. Keskeinen toive oli saada tukea muutoksen johtamiseen ja läpiviemiseen. Maakuntien tietopohjaa pitäisi vahvistaa ja auttaa maakuntia käyttämään tätä tietoa johtamisessa.
Toinen keskeinen teema oli asiakkaiden osallistaminen muutokseen ja palvelumuotoilu. Millaisia palveluita asiakkaat tarvitsevat ja toivovat?
Kolmantena nousi esiin maakuntien vertaistiedon, kokemusten ja hyvien toimintamallien jakaminen.
Verkostot avuksi
THL pyrkii vastaamaan maakuntien toiveisiin. Laitoksen eri yksiköt tarjoavat monia erilaisia verkostoja, foorumeita ja palveluita, jotka tukevat maakunta- ja sote-uudistusta.
Innokylä-verkkopalvelu uudistuu kohinalla. Siitä pyritään rakentamaan uudistuksen keskeinen kohtaamis- ja vertaisoppimisen paikka. Lisäksi Innokylä, THL ja Verutum kehittävät maakuntien kanssa yhteistyössä valmennusta, jolla tuetaan maakunnissa tapahtuvaa muutosta.
Viime keväänä pyörähti puolestaan käyntiin palvelukokonaisuuksien ja -ketjujen kehittämisverkosto (PKPK-verkosto) työpajoineen. Niissä kehitetään maakuntien käyttöön työkaluja, joilla voi määritellä, ohjata ja seurata toimivia palvelukokonaisuuksia ja -ketjuja.
THL vie PKPK-työtä eteenpäin yhdessä STM:n kanssa.
Lisäksi THL on ollut koordinoimassa ja käynnistämässä vuosien kuluessa erilaisia verkostoja, kuten Perusterveydenhuollon yksiköiden verkostoa ja Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen verkostoa.
Maakuntien kannattaa hyödyntää verkostojen osaamista ja alueellisia ammattilaisia, kun ne pistävät pystyyn omia alueellisia toimintojaan. Verkostojen ja oman osaamisen kasvattaminen ovat muutoksessa pääomaa, joka kantaa pitkälle, oli muutoksen lopputulos mikä tahansa.
Arviointiraportit tukevat tiedolla johtamista
THL:n arviointiyksikön laatimat arviointiraportit vastaavat maakuntien tiedontarpeeseen. Ne kokoavat yhteen jokaisen maakunnan palvelutuotannon keskeiset havainnot. Ilmaisen, moneen lähteeseen pohjautuvan asiantuntija-arvion on laatinut THL:n kullekin maakunnalle nimeämä arviointipäällikkö.
Raportit toivottavasti kirvoittavat maakuntien toimijat keskusteluun siitä, missä asioissa maakunta on onnistunut suhteessa muihin ja toisaalta mihin rajallisia kehittämispanoksia kannattaa laittaa.
Tiedon tuottamiseen liittyy myös helmikuussa 2018 THL:ssä alkanut Terveydenhuollon kansalliset laaturekisterit -hanke. Sen tavoitteena on luoda malli, jolla potilaille annettavan hoidon laadusta ja vaikuttavuudesta saataisiin kerättyä Suomessa järjestelmällisesti ja kattavasti tietoa.
Hoidon laadusta kertova tieto on oleellista paitsi lääkäreille, myös potilaille itselleen ja terveydenhuollon johtajille.
Laaturekisterihankkeessa työtä tehdään yhdessä kuuden tautikohtaisen pilottirekisterin kanssa. Nämä ovat diabetes, hiv, iskeeminen sydäntauti, eturauhassyöpä, selkäkirurgia ja reuma.
Mukana on myös palveluntuottajia ja potilasjärjestöjen edustajia. Näin hankkeesta saataneen tuloksia, joita voidaan oikeasti hyödyntää ja jotka vastaavat maakuntien tarpeita.
Yhteistyö ja vuoropuhelu jatkuvat
THL kuuntelee maakuntia herkällä korvalla ja tuo yhteen samanlaisen muutoksen keskellä eläviä toimijoita. Pyrkimyksenä on, että maakunnat välttyvät päällekkäiseltä työltä ja oppivat toisiltaan.
Erityisesti Reformit-yksikkö keskittyy teemoihin, jotka tukevat maakuntia valtavassa muutoksessa. Asioita edistetään ja yhteistyötä tehdään huolimatta siitä, mitä maakunta- ja sote-uudistukselle lopulta käy.
Mikä olisi sinun mielestäsi toimiva malli ylläpitää THL.n ja maakuntien välistä aktiivista vuoropuhelua?