Reformi ja yhdyspinnat ovat mahdollisuuksia. Ehkäisevälle päihdetyölle tämä hallintoslangi tarkoittaa hienoa tilaisuutta päivittää toiminta ja tavoitteet.
Sote- ja maakuntauudistuksen tavoitteena on, että kunta ja maakunta ratkovat ihmisten arkeen ja palveluihin liittyviä haasteita yhdessä. Kunnan ei tarvitse selvitä esimerkiksi paikallisista päihteiden käyttöön liittyvistä ilmiöistä yksin: jos vaikkapa nuorisotoimessa tarvitaan lisää ehkäisevän työn osaamista, maakunnan tehtäviin kuuluu tarjota asiantuntijatukea.
Sen lisäksi, että maakunnat tarjoavat kunnille tukea tarvittaessa, niiden rooliin kuuluu järjestää ehkäiseviä sosiaali- ja terveyspalveluita, kuten seulontoja ja varhaisen tuen toimia. Maakunta voi itse ratkaista, miten se nämä tehtävät hoitaa. Jo nyt on nähtävissä, että maakuntiin on muodostumassa erilaisia hallinnollisia ratkaisuja ja toimintatapoja.
Ehkäisevä päihdetyö on lakisääteistä toimintaa, mutta työn toteuttamisen edellytykset eivät ole kaikkialla kunnossa. Joskus puuttuu tekijöitä tai konkreettisia tavoitteita. Toisinaan on tekijöitä, mutta ei yhteistyötä. Resurssit eivät yksinään riitä, sillä ilman sujuvaa yhteistyötä, jaettuja tavoitteita ja johtamista – eli niitä kuuluisia rakenteita – haaskaamme mahdollisuuden.
Päijät-Hämeessä ja Pohjois-Savossa johdetaan kokonaisuuksia
Päijät-Hämeessä ehkäisevää työtä on koordinoitu maakunnallisesti jo vuodesta 2010. Sosiaalialan osaamiskeskuksessa toimiva ehkäisevän mielenterveys- ja päihdetyön seutukoordinaattori työskentelee yhdessä kuntien kanssa ja tukee sosiaali- ja terveydenhuollon toimijoita ehkäisevän työn toteuttamisessa. Päijät-Hämeessä on taklattu mielenterveys- ja päihdekysymysten lisäksi rahapelaamiseen ja lähisuhdeväkivaltaan liittyviä ilmiöitä ”Neljän tuulen” mallilla.
Päijät-Hämeen uusin saavutus on laajan joukon yhteistyö: HUUMA-hanke. Tavoitteena on ehkäistä nuorten huumausaineiden käyttöä soveltamalla esimerkiksi yhteisöllistä ”Islannin mallia”. Myös nuoret ovat mukana suunnittelussa ja toteutuksessa.
Pohjois-Savossa on vertailumaakuntiin nähden huomattavia mielenterveyteen ja päihteiden liikakäyttöön liittyviä ongelmia. Haaste on huomioitu maakunnan valmistelussa ja myös alueellinen hyvinvointikertomus painottaa mielenterveyden edistämistä sekä päihteiden käytön ja riippuvuuksien aiheuttamien haittojen vähentämistä.
Ehkäisevän mielenterveys- ja päihdetyön koordinaattori on aloittanut työnsä vajaa vuosi sitten ja tulevaisuudessa hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen tiimi muodostaa maakunnan hyte-yksikön. Yksikkö tukee kuntia käytännön työssä ja muun muassa johtaa ja edistää hyvinvointikertomuksen pohjalta päätettyjä toimia. Kokonaisuutta johtaa maakunnan poikkihallinnollinen hyte-ryhmä.
Koordinaatio tarkoittaa toisin sanottuna eri tahojen työn yhteensovittamista ja tiedolla johtamista. Jotta koordinaatio voisi toimia ja koordinaattori onnistua työssään, toimi tarvitsee valtuutuksen. Tehtävä kannattaa uudessa maakuntamallissa sijoittaa maakunnan järjestäjäorganisaatioon, osaksi hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen kokonaisuutta. Silloin voidaan huolehtia ehkäisevän työn toteutumisesta ja sen seurannasta riittävän etäältä ja samaan aikaan sopivan läheltä.
Rakenne on vasta tyhjä kori, tarvitaan myös sisältö
Alueilla ja kunnissa on hyvin erilaisia päihteiden käyttöön ja päihdehaittoihin liittyviä ongelmia. Ihmisten arjessa ehkäisevän päihdetyön tulee aina perustua tutkittuihin menetelmiin tai tietoon perustuvaan kehittämistyöhön. Asukkailla on myös lakisääteinen oikeus ajantasaiseen tietoon eri päihteistä ja riippuvuuksista sekä alueella saatavilla olevista palveluista.
Maakunnan tehtäviin täytyy määritellä, mitä ehkäisevän työn tekeminen tarkoittaa palveluissa ja miten alueen asukkaiden hyvinvointia, terveyttä ja turvallisuutta konkreettisesti edistetään. Koordinaatio yhdistää päättäjät ja eri toimijat ja varmistaa, että kaikki tietävät mitä kannattaa tehdä ja miten se kannattaa tehdä.
Aiheesta lisää Päihdepäivillä 8.– 9.5.2019, seminaari nro 19. Tapahtuma on maksullinen.