Hallituksen ilmoitus poistaa nykyinen makeisvero herättää ihmetystä niissä, jotka kantavat huolta erityisesti lasten ja nuorten terveydestä. Julkisuudessa on annettu ymmärtää, että Suomessa olisi kova kiire poistaa nykyinen vero, vaikka EU:sta ei asiasta ole minkäänlaista päätöstä lähetetty.

Olisi tärkeää, että näin merkittäväsi kansanterveyteen vaikuttavien päätösten taustat tulisi saattaa julkiseen keskusteluun.

Suomen elintarviketeollisuus on tehnyt kantelun nykyisen veron kilpailua vääristävästä vaikutuksesta. Onkin totta, että nykyisin esimerkiksi keksihyllystä löytyy tuotteita, jotka ennen olivat karkkihyllyssä. Samoin kivennäisvesien verottamiselle ei ole terveysperusteita. Vero tulisikin muuttaa myös muodollisesti terveysperustaiseksi, nyt veron muodollinen perusta on kerätä valtiolle veroja. Samalla veropohjaa voitaisiin laajentaa.

Vuodesta 2011 voimassa ollut makeisten ja jäätelön verottaminen tuottaa valtion kassaan yli 100 miljoonaa euroa vuodessa. Tämä summa rahaa kuluu esimerkiksi peruskoulun yläasteikäisten maksuttomaan kouluruokaan.

Ihmetyttää miksi verotuloja vähennetään sellaisesta verosta, jonka kansa yleisesti hyväksyy ja joka edistää kansanterveyttä. Tuo 100 miljoonaa pitää nyt etsiä leikkauksista, korottamalla muita veroja tai ottamalla lisää lainaa. Siten keskustelu siitä, että kouluruokailu tulisi siirtää osaksi maksulliseksi, tuntuu ihmeelliseltä. Varsinaista terveyspolitiikkaa!

Terveysperustaisen veron toteutus voitaisiin tehdä monella tavalla. Vuonna 2013 sokeriverotyöryhmä esitti eri vaihtoehtoja. Olisikin nyt tärkeää saada teollisuus mukaan keskustelemaan aidosti terveysperustaisen veron toteuttamisesta ja mahdollisuuksista. Esimerkiksi tietyissä tuotteissa vero voisi perustua lisätyn sokerin määrään (esim. makeisissa, virvoitusjuomissa, jäätelöissä, kekseissä, jugurteissa, makeissa välipaloissa). Teollisuuden kilpailuetuna voisi olla lisätyn sokerin vähentäminen tuotteissa ja uusien terveellisempien tuotteiden kehittäminen.

THL:n ja opetushallituksen vetoomus makeis- ja limsa-automaattien poistamiseksi kouluista on tuottanut tulosta samoin kuin nykyinen vero, joka on laskenut jonkin verran myyntiä. Haittaverolla on myös keskeinen viesti väestölle epäterveellisistä elintarvikkeista.

Keväällä 2015 Maailman terveysjärjestö WHO suositti, että lisätyn sokerin osuus ruokavaliossa pitäisi olla korkeintaan 10 % syödyn energian määrästä, mieluiten 5 %. Tätä perustellaan lihomisen ehkäisyllä ja hammasterveydellä. Lisäksi on lisääntyvästi tutkimustuloksia, jotka viittaavat siihen että sokerilla olisi merkitystä suoraan sydän- ja verisuonisairauksissa ja diabeteksessa.

Lasten ja nuorten ylimääräinen energia tulee liiasta sokerista (noin 14 % kokonaisenergiasta sokerista). Aikuisväestön lihominen näyttää pysähtyneen, mutta valitettavan korkealle tasolle. Yli puolet väestöstä on ylipainoisia tai lihavia. Lasten ja nuorten lihominen sen sijaan jatkuu. Pitkällä tähtäimellä tällä tulee olemaan merkittäviä kansanterveydellisiä vaikutuksia, jos kehitystä ei saada pysäytettyä.

Siten makeisten ja sokeroitujen virvoitusjuomien käyttöä pitäisi vähentää. Terveysperusteiset haittaverot on yksi merkittävä keino, jota ei teollisuuden intresseihin vedoten tulisi jättää käyttämättä.

Se, halutaanko verotuksella tukea pelkästään teollisuuden etua vai kansanterveyttä riippuu poliittisesta tahdosta. Kansanterveyden huomiotta jättäminen lisää terveysmenoja jo lähitulevaisuudessa. Unkarissa sokerin, rasvan ja suolan verottaminen on terveysperustaista, mitä ei EU:ssakaan ole kiistetty. Useat muut maat pohtivat terveysperusteisten haittaverojen keräämistä. Tämä Suomen päätös on herättänyt laajaa kummastusta maailmalla kun Suomi on totuttu näkemään terveyden edistämisen kärkimaiden joukossa.

×
×
×

Vastaa

Käsitellään kommentteja...

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *