Uutta tietoa 15-vuotiaiden tyttöjen ja poikien ammattitoiveista OECD-maissa julkaistiin alkuvuodesta 2020. Raportin mukaan tyttöjen unelma-ammattien kolmen kärki vuonna 2018 oli lääkäri, opettaja ja yritysjohtaja – pojilla puolestaan insinööri, yritysjohtaja ja lääkäri.

Etenkin tyttöjen ammattitoiveissa oli tapahtunut muutoksia, sillä yritysjohtaja oli noussut noin 20 vuodessa tyttöjen toiveammateissa kuudennelta sijalta kolmanneksi. Tulokset eivät ole täysin yhteneväiset suomalaisten nuorten ammattitoiveiden kanssa.

Nuorten toiveammatit eriytyvät vahvasti sukupuolen mukaan

Suomessa koulutusalat ovat eriytyneet vahvasti sukupuolen mukaan. Naisenemmistöisiä aloja ovat terveys- ja hyvinvointialat, ja miesenemmistöisiä tekniikan alat sekä tietojenkäsittely ja tietoliikenne (ICT).

Nuorten toiveammatit ovat Suomessa samansuuntaisesti eriytyneitä. Vuoden 2016 nuorisobarometrin tulokset osoittivat, että 15–29-vuotiaiden naisten selvästi yleisin toiveammatti oli työ sosiaali- ja terveysalalla, kun miehillä puolestaan yleisin toiveammatti sijoittui tekniikan alalle.

Koulutus- ja ammattialojen tilastot perustuvat rekisteriaineistoihin, jolloin tietoa esimerkiksi sukupuolivähemmistöjen sijoittumisesta työmarkkinoille ja eri aloille ei ole saatavilla. Olemassa olevat tiedot ovat lähinnä yksittäisistä selvityksistä. Tietoa ei myöskään ole sukupuolivähemmistöihin kuuluvien nuorten ammattitoiveista ja alavalintaan mahdollisesti liittyvistä esteistä.

Harva suomalaisnuori tähtää yritysjohtajaksi

Sukupuolen mukaista segregaatiota kuvaa myös se, että Suomessa naisten osuus johtotehtävissä on vähäinen. Esimerkiksi pörssiyhtiöiden hallituksissa naisten osuus jää alle 30 prosentin ja pörssiyhtiöiden toimitusjohtajista naisia on vain seitsemän prosenttia, joka tarkoittaa kahdeksaa naista.

Yritysjohtaja oli OECD-maissa sekä tyttöjen että poikien ammattitoiveiden kärkikolmikossa. Sama suuntaus ei näy suomalaisten nuorten ammattitoiveissa, sillä Nuorisobarometrissa 2016 johtajan tehtävät mainitsi toiveekseen sekä naisista että miehistä vain alle kaksi prosenttia.

Medialla on mahdollisuus vaikuttaa

Yhteiskunnassa menetetään paljon osaamista ja resursseja, mikäli vallitsevat rakenteet ja asenteet estävät nuoria tekemästä itseä kiinnostavan alavalinnan. Sukupuolistereotypiat ylläpitävät segregaatiota.

Segregaation purkaminen ei tapahdu hetkessä, mutta pienilläkin teoilla voidaan edistää monimuotoisuutta koulutusaloilla ja työelämässä. Voimme tarkastella käyttämäämme kieltä ja kuvia sekä olla kriittisiä naisten ja miesten sekä tyttöjen ja poikien stereotyyppistä esittämistä kohtaan.

Stereotypiat näkyvät yhä mediakuvastossa, jossa kuvataan eri aloilla ja tehtävissä toimivia ihmisiä. Segregaation purkamiseksi on tärkeää, että nuoret voivat nähdä kuvissa itsensä kaltaisia henkilöitä eri aloilla ja erilaisissa työtehtävissä.

Kuvissa kannattaa tietoisesti tuoda esiin ihmisten moninaisuutta eli kuvata sukupuolen ilmaisultaan moninaisia, eri-ikäisiä ja erikokoisia ihmisiä moninaisissa työtehtävissä.

Sukupuolineutraalit ammattinimikkeet sopivat kaikille

Mielikuviin eri sukupuolille sopivista ammateista voidaan vaikuttaa myös purkamalla sukupuolittunutta kielenkäyttöä. Tilastokeskuksen ammattihakemistossa on yhä noin 600 mies-loppuista ammattinimikettä. Vaikka nämä nimikkeet ovat käytössä sukupuolesta riippumatta, tulkitaan ne sukupuolineutraaleja vastineitaan useammin miehiä kuvaaviksi.

Sukupuolineutraalit ammattinimikkeet sen sijaan sopivat kaikille ja huomioivat sukupuolen moninaisuuden. Esimerkiksi sähkömiehen sukupuolineutraali vastine on sähköasentaja.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen Sukupuolella väliä? -hanke tarjoaa tukea sukupuolten tasa-arvon edistämiseen kielen ja kuvaviestinnän keinoin. Hanke järjestää toimittajille ja viestinnän ammattilaisille koulutuksia sekä laatii materiaaleja sukupuolitietoisesta viestinnästä. Hanke tuottaa myös infograafeja tasa-arvotilanteesta talouden ja politiikan johtopaikoilla. Hanketta rahoittaa Euroopan unionin perusoikeus-, tasa-arvo- ja kansalaisuusohjelma (2014–2020).

Lue lisää

Sukupuolella väliä? -hanke

Sukupuolitietoinen viestintä (Sukupuolten tasa-arvo, THL)

Tasa-arvon tila (Sukupuolten tasa-arvo, THL)

Teräsaho, Mia & Keski-Petäjä, Miina (2017) Nuorten toiveammatit sukupuolen mukaan eriytyneitä. Teoksessa Myllyniemi, Sami (toim.) Katse tulevaisuudessa. Nuorisobarometri 2016 (s. 203–221)

OECD (2019) Dream jobs: Teenagers’ career aspirations and the future of work

Kommentit

Jorma Kymäläinen

11.03.2020 10:19

Mitäs tuo asia yleensäkään Thl:lle kuuluu.
Tuollaiseen mitättömään turhaan asiaan kulutatte tärkeitä resursseja.
Nyt pahempiakin terveyden ja hyvinvoinnin uhkia päällä!!
Olettekohan nyt aivan kartalla?

×
×
×

Vastaa

Käsitellään kommentteja...

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *