Väestön positiivista mielenterveyttä mitattiin Suomessa ensimmäistä kertaa FinTerveys 2017 -tutkimuksessa, jonka tuloksia julkaistiin huhtikuussa 2018.
Mittari on erittäin tervetullut ja tarpeellinen lisäys väestötason terveystutkimuksiin. Tähän asti laajat väestötutkimukset ovat antaneet paljon tietoa mielenterveyden häiriöistä, mutta tutkittu tieto mielen hyvinvoinnista ja sen kehityksestä on puuttunut kuvasta. Tietoa tarvitaan esimerkiksi terveyspoliittisten päätösten suunnitteluun ja toteuttamiseen. Toivottavasti positiivisen mielenterveyden mittari saa pysyvän jalansijan FinTerveys-tutkimuksessa, jotta saamme pitkän aikavälin tietoa mielen hyvinvoinnin mahdollisista muutoksista.
Mitä on positiivinen mielenterveys?
Eikö mielen hyvinvointi sitten ole vain kolikon kääntöpuoli eli mielen häiriöiden puuttumista? Näin ajateltiin aikaisemmin, mutta positiivinen mielenterveys on enemmän kuin sairauden puuttumista.
Positiivisella mielenterveydellä tarkoitetaan psyykkisiä voimavaroja, vaikuttamismahdollisuuksia omaan elämään, toiveikkuutta, tyydytystä tuottavien sosiaalisten suhteiden olemassaoloa sekä myönteistä käsitystä omasta itsestä ja omista kehittymismahdollisuuksista. Se voi auttaa mielenterveyden häiriöstä kärsivää henkilöä selviämään paremmin sairautensa kanssa ja kuntoutumaan siitä.
Positiivinen mielenterveys antaa mahdollisuuden nauttia elämästä mahdollisimman kokonaisvaltaisesti, auttaa meitä jaksamaan arjessa ja selviytymään vastoinkäymisistä. Positiivinen mielenterveys liittyy parempaan fyysiseen terveyteen, terveisiin elintapoihin ja jopa lasten ja nuorten parempaan koulumenestykseen. Positiivinen mielenterveys suojaa myös itsemurhilta.
Mielenterveys muovautuu koko elinikämme ajan. Mielenterveyspoliittisessa päätöksenteossa on siksi huomioitava jokainen ikäryhmä parhailla mahdollisilla toimilla. Vaikka yksilö vaikuttaa mielenterveyteensä omilla elintapavalinnoillaan, kuten ruokavaliolla, liikunnalla ja kohtuudella päihteiden käytössä, yhteiskunnan tehtävä on tukea hyviä valintoja.
Yhteiskunnalla ja sen päättäjillä on siten suuri vaikutus väestön mielenterveyteen.
Mielenterveyttä edistävällä päätöksenteolla voidaan huolehtia siitä, että asukkaat elävät ympäristössä ja voivat tehdä sellaisia valintoja, jotka ylläpitävät ja suojelevat mielenterveyttä. Muutama käytännönläheinen esimerkki mielenterveyttä edistävistä toimista esitellään tänä keväänä ilmestyneessä THL:n julkaisussa Mielen hyvinvoinnin edistäminen osaksi kunnan strategiaa.
Terveyttä, elämänlaatua ja tuottavuutta
Yksilön parempi terveys ja elämänlaatu, yhteiskunnan lisääntynyt tuottavuus ja terveydenhuollon kustannusten lasku ovat vahvoja perusteita positiivisen mielenterveyden edistämiseen. Mielenterveyden edistämistoimien kustannustehokkuudesta on näyttöä. Yksi esimerkki tästä on Reinin (2016) tutkimus nuorten miesten syrjäytymiseen tarttuvan Aikalisä-intervention vaikutuksista bruttokansantuotteeseen: suurimmillaan noin 40 miljoonaa euroa ja pienimmilläänkin yli 6 miljoonaa euroa.
Mielenterveyden edistäminen vaatii päämäärätietoista, tavoitteellista, vaikuttaviin interventioihin perustuvaa sekä riittävän hyvin resursoitua työtä, mutta se kannattaa kaikilla mittareilla.
Lue lisää
Appelqvist-Schmidlechner K, Tuisku K, Tamminen N, Nordling E. & Solin P. (2016) Mitä on positiivinen mielenterveys ja kuinka sitä mitataan. Suomen Lääkärilehti 24, 1759-1764.
Kansallinen FinTerveys-tutkimus
Keyes C & Simoes E. (2012) To flourish or not. Positive mental health and all-cause mortality. American Journal of Public Health 10 (11): 2164-72.
Reini K. (2016) Mielenterveyden edistämisen taloudelliset vaikutukset. Nuorten miesten syrjäytymistä ehkäisevän Aikalisä-tukipalvelun arviointi. Vaasan yliopiston julkaisuja, selvityksiä ja raportteja 208.
Solin P, Appelqvist-Schmidlechner K, Nordling E & Tamminen K (2018) Mielen hyvinvoinnin edistäminen osaksi kunnan strategiaa. Päätösten tueksi 25, THL.