Mini-intervention perusmalli on yksinkertainen: tunnista riskit tai ongelmat, kysy asiakkaalta, ohjaa eteenpäin tai motivoi muutokseen. Malli toimii erilaisten päihteiden ja riippuvuuksien kohdalla ja sopii niin terveydenhuollon, sosiaalipalveluiden kuin tapaturmapäivystyksenkin yhteyteen.
Mini-interventio on tutkitusti toimiva ja kustannustehokas toimintamalli päihdehaittojen ehkäisemiseksi ja vähentämiseksi, mutta sen käytöstä palveluissa on liian vähän tietoa. Hilmo-tietokanta osoittaa, että kirjaaminen palveluissa ei ole toivotulla tasolla tai tieto ei syystä tai toisesta päädy kansalliseen rekisteriin.
Tämän ongelman ratkaisemiseksi Terveyden ja hyvinvoinnin laitos käynnisti osana Ehkäisevän päihdetyön toimintaohjelmaa (2015-2025) pilottihankkeen tehostamaan mini-intervention kirjaamista.
Uudet koodit: kannabiksen käyttö ja rahapelaaminen ja tehdyt interventiot voidaan nyt kirjata erikseen
Aikaisemmin päihteiden käytön ja mini-intervention kirjaamiseen on voinut käyttää kahta toimenpidekoodia: päihteiden ja tupakan käytön strukturoitu kartoitus sekä riippuvuusoireisen mini-interventio.
Nyt eri päihteiden käyttö ja eri kohdissa tehty mini-interventio voidaan kirjata tarkemmin. Uudet, asiakasjärjestelmiin saatavat toimenpidekoodit kattavat alkoholin, tupakan, kannabiksen ja muut huumeet sekä rahapelaamisen ja muut toiminnalliset riippuvuudet.
Täältä kansallisesta ohjauksesta ja kehittämisestä vastaavan organisaation näkökulmasta uudet koodit olivat kauan odotettu lottovoitto. Nyt tietoa voidaan saada alkoholiin liittyvän ehkäisevän työn lisäksi myös kannabiksen käyttöön ja rahapelaamiseen liittyvästä työstä. Samalla kun kehitetään muun muassa AUDIT-testin yhteydessä tehtävän mini-intervention kirjaamista, voimme promota myös uusia toimenpidekoodeja. Tieto lisääntyy.
Vai lisääntyykö?
Parempi kirjaaminen on välietappi, varsinainen tavoite hoitotyön kehittyminen
Kirjaamisten tuottama tieto on välttämätöntä palveluiden kehittämiselle ja uudistamiselle. Pilotin edetessä selvisi, että hankkeen päätavoite ei kuitenkaan voi olla kirjaamisten lisääminen ja uusien toimenpidekoodien käyttöönotto.
Tavoitteena on oltava asiakaskokemuksen ja hoitotyön laadun parantaminen.
Kun toimenpidekoodien kirjaaminen on teknisenä suoritteena luonteva, parhaassa tapauksessa muuhun kirjaamiseen integroitu, osa asiakastyötä ja potilaskertomuksen täyttöä, se ei ole päämäärä vaan tapahtuu kaupan päälle. Kaikki hyötyvät, eikä vähiten asiakas ja vastaavan yksikön työtä ohjaava johto.
Kehittämistyössä on huomioitava käytännön asiakastyön reunaehdot ja tavoitteet ja erilaiset toimintakulttuurit. Emme voi olettaa, että kaikki tahot ottaisivat kaikki uudet toimenpidekoodit heti käyttöönsä. Jo AUDIT-testin yhteismitallinen käyttöönotto läpi koko palveluprosessin voi vaatia ison työn.
Onnistumisia ja oppimista puolin ja toisin
Jo alun perin oli selvää, että yksi sapluuna ei toimi, vaan kirjaamisen prosessit pitää hioa paikallisesti toimiviksi. Se, kuinka haastavaa työ voi olla, oli lopulta silti yllätys.
Jo kirjaamisen mahdollistamiseen tarvittava tekninen tuotanto voi vaatia omaa paikallista projektiryhmää, usean alan erityisosaamista ja erityisesti yhteisen kielen löytämistä. Erityisesti, jos sama prosessi halutaan ottaa käyttöön useassa palvelussa ja niissä on käytössä eri järjestelmiä. Asiakas ei hyödy siitä, että eri järjestelmissä on eri tietoja, vaan esimerkiksi seulat ja mahdolliset interventio tulisi näkyä eri palveluissa. Prosessin suunnitteluun on kytkettävä koko se hoitohenkilökunta, joka kirjaamisesta palveluiden eri kohdissa vastaa.
Pilottiin ilmoittautui mukaan useampi taho, kuin siihen lopulta kykeni lähtemään. Joillekin esteeksi nousi asiakasjärjestelmän jäykkyys tai muu tekninen haaste, toisille esimerkiksi yksikön toimintakulttuuri.
Pilotissaan eteenpäin päässeet ovat kuitenkin onnistuneet luomaan yksiköissään ja alueillaan ihan uutta toimintakulttuuria ja ajattelua ja opettaneet samalla meille pilotin vetäjille ensiarvoisen paljon.
Pilotti jatkuu edelleen ja keväällä 2020 raportoimme lisää kokemuksia ja tuloksia. Kyseessä ei ole ihan pieni haaste. Jo nyt näyttää kuitenkin siltä, että sinnikäs työ ja selkeät paikalliset tavoitteet tuottavat toivotun tuloksen: asiakastyön ohjaus helpottuu ja tekniset esteet muuttuvat työtä helpottaviksi ratkaisuiksi. Siinä samalla myös rekisterin laatu paranee ja uudet toimenpidekoodit on näiden kokemusten jälkeen helpompi ottaa käyttöön.