Palvelujen digitalisoinnista puhutaan paljon ja niihin ladataan runsaasti odotuksia. Orpon hallitusohjelmassa digitalisaatioon viitataan useissa kohdissa, myös terveystarkastusten osalta. Sosiaali- ja terveysministeriö on laatimassa paraikaa uutta digitalisaatio- ja tiedonhallintastrategiaa tulevalle vuosikymmenelle. Strategialuonnoksessa todetaan, että ”Digitaalinen asiointi on ensisijaista kaikilla hyvinvointialueilla niissä palveluissa, joihin se sopii tai niille asiakkaille, jotka siihen kykenevät.” Tämä on hyvä lähtökohta, erityisesti kun puhutaan haavoittuvassa asemassa olevista henkilöistä, joihin myös työttömiä lasketaan mukaan.
Työttömät on tunnetusti varsin heterogeeninen joukko ihmisiä. Osalla digitaidot voivat olla paremmin hallussa kuin enemmistöllä työssäkäyviä, osalla työttömistä taas on erilaisia haasteita ylipäätään päästä digitaalisiin palveluihin. Älypuhelimen omistaminen ei ole itsestäänselvyys edes vuonna 2023. Verkkoyhteyksien kanssa voi olla hankaluuksia ja kuvayhteys ei aina toimi, tai sitä ei edes tietokoneessa ole. Julkisissa tiloissa, kuten kirjastoissa, voi olla laitteita, mutta tilat eivät välttämättä sovellu yksityisyyttä vaativien terveysasioiden hoitamiseen. Digipalveluihin liittyy saavutettavuuden lisäksi aina myös käytettävyyteen ja käyttäjien kognitiivisiin kyvykkyyksiin ja motivaatioon liittyviä näkökulmia.
Sähköistä itsearviointia, etäkohtaamisia vai kasvokkaista vuorovaikutusta
Työttömän terveystarkastus on laaja-alainen terveyttä ja hyvinvointia selvittävä, tilannekuvaa luova palvelu, jossa yhdistyvät terveyden edistäminen, kansanterveystyö ja työkyvyn selvitys. Tällaisen palvelun tarjoaminen vain digitaalisena sisältäisi merkittäviä riskejä. Pahimmillaan se kaventaa koko terveystarkastuksen itsearvioinniksi ja testien täyttämiseksi digialustalla. Silloin paljon ihmiselle itselleen tärkeää ja merkityksellistä tietoa voi karsiutua pois, ja ihmisen yksilöllinen tilanne ja tavoite voivat jäädä sivurooliin.
Toisaalta digitaalinen terveystarkastus voidaan ymmärtää myös etäyhteydellä toteutetuksi terveydenhoitajan tekemäksi terveystarkastukseksi. Siinä voidaan parhaimmillaan onnistua varsin hyvin. Osalle asiakkaista tällainen yhteystapa on toivottu ja mieluinen. Samanaikaisesti on kuitenkin syytä muistaa, että kaikille asiakkaille etäyhteydellä toteutettu palvelu ei sovellu. Vuorovaikutus ja keskustelu voivat jäädä ohueksi, mikäli iso osa viestinnästä kapenee tietokoneen ruudulle. Työttömien terveydenhoitajien haastatteluissa syksyllä 2022 tuotiin esiin juuri tällaisia huolia.
Asiakastiedon siirtymisen ja tiedonkulun karikot
Yksittäisen palvelun digitalisoimisen sijasta kannattaisikin katsoa tarkemmin niitä kohtia asiakkaan palvelupolusta, joissa digitalisaatiosta on aivan ilmeisiä hyötyjä. Asiakastiedon siirtyminen eri ammattilaisten välillä on ikuisuusaihe. Silti juuri siitä kannattaisi jaksaa puhua. Yksittäisen asiakkaan palvelupolku mitä todennäköisimmin nopeutuisi ja selkeytyisi huomattavasti, mikäli asiakastieto työllisyyspalveluiden ja sosiaali- ja terveyspalvelujen välillä kulkisi nykyistä sutjakkaammin.
Nykytilanteessa on yhä normaalia, että asiakirjoja printataan, skannataan ja myös postitetaan kirjepostilla. Pahimmillaan asiakkaalle lähetetään kirjepostia, sitten odotetaan paluupostia takaisin, jonka jälkeen tiedon välityksen mahdollistava suostumus ja muut asiakirjat lähetetään kirjepostilla seuraavalle asiantuntijalle. Tai koko tiedonvälitys eri ammattilaisten välillä jätetään yksinomaan asiakkaan vastuulle. Aikaa kuluu viikkokausia ja papereita unohtuu tai ne eivät koskaan löydä perille. Asiakas ei välttämättä tässä kohdin ole vielä edes palvelujonossa. Pitkät jonot palveluihin pitenevät entisestään, ja asiakkaiden tilanteet voivat odotusaikana muuttua. Tämä ei ole kenenkään etu.
Digitalisaation mahdollisuudet käyttöön – maltti on valttia
Toisaalta digitalisaatio tarjoaa paljon mahdollisuuksia myös työttömien terveystarkastuksiin ja niihin liittyviin palveluihin. Osa asiakkaista aivan varmasti hyötyisi sähköisestä ajanvarauksesta tai sähköisestä asioinnista, chattipalveluista tai sähköisistä alustoista ryhmäpalveluissa. Automaattisen tekstiviestimuistutuksen on havaittu vähentävän hukkakäyntejä myös työttömien terveystarkastuksissa. Sen soisi yleistyvän. Ammattilaiset ovat toivoneet sähköistä kansallista esitietolomaketta vuosikausia. Viimeistään nyt on hyvä kohta pohtia, voisiko nykyisiä jo kehitettyjä sähköisiä ratkaisuja hyödyntää esitietolomakkeen sijasta. Voisiko esimerkiksi Omaolo tai sähköinen hyvinvointitarkastus toimia esitietolomakkeen kaltaisesti tai korvata osan siitä? Tämä todennäköisesti säästäisi vastaanotolla käytettyä aikaa ja myös hoitajan kirjaamiseen käyttämää aikaa.
Terveystarkastuksen sähköistämisen sijasta panostuksia kannattaa laittaa sellaisiin digiratkaisuihin, jotka nopeuttavat ja sujuvoittavat asiakkaan palvelupolkuja ja ammattilaisen työskentelyä. Sarkaa siellä suunnalla on vielä riittämiin. Työttömyys, erityisesti pitkittyessään haastaa useimmiten yksilön hyvinvointia. Työkeskeisessä yhteiskunnassa ihmisen arvostus kiinnittyy helposti työhön tai työuraan. Harva haluaa olla työtön. Hankalassa elämäntilanteessa ja erilaisia arjen vaikeuksia ratkoessaan ihminen kaipaa arvostavaa kohtaamista ja konkreettista apua. Sähköisissä palveluissa kohtaaminen ja vuorovaikutus ovat varsin erilaisia kuin kasvokkaisissa tilanteissa. Onkin hyvä harkiten pohtia milloin ja millaisille käyttäjäryhmälle digitaaliset palvelut parhaiten soveltuvat ja millaisia palveluita tai mitä palvelujen osia kannattaa digitalisoida.
Lue lisää:
Opas työttömän terveystarkastuksen toteuttajalle (Yhteistyötilat)
Työttömän terveystarkastuksen toteutustapoja Suomessa: haastattelututkimuksen tuloksia (Julkari)