Perhebarometrin mukaan suomalaisilla lapsettomilla nuorilla aikuisilla on paljon pelon aiheita vanhemmuuteen liittyen ja vain vähän myönteisiä mielikuvia.
Onko suomalaisilla nuorilla aikuisilla kuitenkaan riittävästi tietoa vanhemmuuden myönteisistä puolista? Mitä pienten lasten vanhempien hyvinvoinnista oikeastaan tiedetään? Ja miten pienten lasten vanhempien hyvinvointia voidaan ylläpitää ja edistää?
Suurin osa pienten lasten vanhemmista voi hyvin
FinTerveys 2017 -tutkimuksen mukaan suurin osa pienten lasten vanhemmista* voi monilta osin hyvin, osittain jopa paremmin kuin muut samanikäiset aikuiset.
Pienten lasten vanhemmista lähes 90 prosenttia kokee elämänlaatunsa hyväksi tai erittäin hyväksi. Vanhemmat ovat tyytyväisempiä saavutuksiinsa elämässä ja perhe-elämäänsä kuin muut samanikäiset aikuiset. Tämä heijastaa sitä, että lapsi tuo mukanaan paljon iloa ja elämään merkitystä.
Psyykkinen kuormittuneisuus tai masennusoireilu ei ole pienten lasten vanhemmilla muita samanikäisiä aikuisia yleisempää. Vaikka lapsi tuo mukanaan muutoksia elämään ja vastuuta, lapsen ja vanhemman suhde on myönteisyydessään ainutlaatuinen ja vanhemmuus koetaan palkitsevaksi.
Vaikka suurin osa vanhemmista kokee elämänlaatunsa hyväksi ja on tyytyväisiä elämäänsä, haasteena vanhemmilla on riittävän unen saanti. Muut aikuiset kokevat nukkuvansa riittävästi pienten lasten vanhempia useammin.
Tuen tarpeet pikkulapsiperheaikana liittyvät juuri riittävän unen saantiin sekä psyykkiseen kuormittuneisuuteen.
Ainutlaatuiset neuvolapalvelut vanhempien hyvinvoinnin tukena
Suomessa vanhemmuutta tuetaan perheille maksuttomilla neuvolapalveluilla, joita tarjotaan raskauden alusta lapsen kouluikään saakka.
Pienten lasten vanhempien kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin, esimerkiksi vanhemmuuden ja parisuhteen tukeminen, onkin yksi neuvolan ydintehtävistä. Vanhemmuuden tukeminen on osa kaikkia neuvolan terveystarkastuksia. Vanhemmuutta ja parisuhdetta tuetaan erityisesti laajoissa terveystarkastuksissa, joissa arvioidaan ja tuetaan koko perheen terveyttä ja hyvinvointia sekä niihin vaikuttavia tekijöitä.
Jokaisella neuvolan tapaamiskerralla kysytään vanhempien vointia ja jaksamista. Molempia vanhempia kannustetaan aktiiviseen vanhemmuuteen ja varhaiseen vuorovaikutukseen vauvan kanssa. Neuvoja annetaan muun muassa vuorottelemisesta vauvan hoidossa yöllä, jolloin toinen vanhemmista saa välillä levätä.
Koko perhe hyötyy molempien vanhempien osallistumisesta lastenhoitoon ja kotitöihin. Tämä näkyy muun muassa tyytyväisyytenä parisuhteeseen ja koko perheen myönteisenä tunneilmastona.
Yksinhuoltajaa kannustetaan pyytämään apua läheisiltään ja hänelle järjestetään tarvittaessa perhetyöntekijän apua kotiin.
Vanhempia rohkaistaan neuvolassa avoimeen keskusteluun myös muista mahdollisista haasteista, jolloin vanhempien hyvinvointia voidaan tukea oikea-aikaisesti.
Lapsen syntymä perheeseen on herkkyysaikaa, jolloin vanhemmat ovat valmiita muuttamaan elintapojaan turvatakseen lapselleen terveen kasvuympäristön. Tämä onkin hyvä hetki kiinnittää huomiota elintapojen muuttamiseen yhä terveellisempään suuntaan, jos sille on tarvetta.
Riittävät sosiaaliset verkostot vanhempien hyvinvoinnin tukena
Myös perheen sosiaalisilla verkostoilla on suuri merkitys hyvinvoinnin tukemisessa ja edistämisessä. Riittävät sosiaaliset verkostot voivat tukea parisuhdetta ja vanhemmuutta.
Turvaverkkojen vahvistaminen jo raskausaikana on järkevää ja voi helpottaa avun saantia pikkulapsiperheaikana. Neuvoloiden perhevalmennukset sekä erilaiset vanhempainryhmät ovat esimerkkejä toimivista käytännöistä vanhempien sosiaalisten verkostojen laajentamiseksi.
Sosiaalinen verkosto voi koostua esimerkiksi perheenjäsenistä ja ystävistä.
Ystävä tai perheenjäsen voi auttaa konkreettisesti pienten lasten vanhempia viemällä lapsen vaunulenkille, jonka aikana lapsen vanhempi voi ottaa päiväunet tai saada hetken omaa aikaa. Tällä keinolla ei tietenkään korjata mahdollista kroonista univajetta, mutta voidaan tuoda pientä apua pienten lasten vanhempien arkeen.
Unikoulut konkreettinen keino pienten lasten uniongelmiin
Lapsen uniongelmia voidaan hoitaa erilaisten unikoulujen avulla. Kotiunikoulut sopivat yli puolivuotiaille lapsille. Niiden tavoitteena on se, että lapsi oppii nukahtamaan itse, ilman vanhemman apua tai maitoa.
Unikoulu voi tarjota positiivisia muutoksia jo muutamassa yössä. Jos kotiunikoulut tai muut keinot eivät tuota tulosta, lapsen uniongelmia voidaan hoitaa myös sairaalan unikoulussa, johon tarvitaan lastenlääkärin lähete.
Valtaosa vanhemmista voi hyvin – Myös tukea saatavilla tarpeen mukaan
Suurin osa suomalaisista pienten lasten vanhemmista voi siis monilta osin hyvin. Tukea vanhemmuuteen ja lapsiperhearkeen on mahdollista saada ainutlaatuisista neuvolapalveluista ja muista perhekeskusten monipuolisista palveluista, kuten kotipalveluista ja lapsiperheiden sosiaalityöstä.
*Pienten lasten vanhemmiksi määriteltiin tutkimuksessa ne aikuiset, joiden kotitaloudessa asui ainakin yksi alle 7-vuotias lapsi. Pienten lasten kanssa asuvat eivät välttämättä olleet lasten vanhempia tai huoltajia, mutta yksinkertaisuuden vuoksi heistä käytettiin tässä julkaisussa nimikkeitä pienten lasten vanhemmat.
Lue lisää:
Valtaosa pikkulasten vanhemmista voi hyvin: Tuloksia FinTerveys 2017 -tutkimuksesta. Tutkimuksesta tiiviisti THL 1/2020.
Perhebarometri 2017. Väestöntutkimuslaitos, Katsauksia E51/2017. (pdf 8 Mt)