Voisin kuvitella olevani yksi niistä opiskelijoista, joka maaliskuussa ihmettelee sähköpostiin lävähtänyttä viestiä. Viestissä pyydetään vastaamaan Korkeakouluopiskelijoiden terveys- ja hyvinvointitutkimukseen.

Sähköposti paljastaa, että Korkeakouluopiskelijoiden terveys- ja hyvinvointitutkimus (KOTT) lähetetään 10 000 opiskelijalle. Viesti kertoo myös, että THL ja Kela toteuttavat tutkimuksen.

Hetkinen – miksi THL ja Kela kyselevät yksityiskohtia henkilökohtaisista asioistani? Miten minun syömiseni ja opiskelumotivaationi niille kuuluvat?

Mieleen piirtyy kauhukuvia siitä, kuinka kyselyyn vastaamisen jälkeen postiluukusta kolahtaa Kelan päätös opintotuen lakkauttamisesta. Seuraavaksi THL säntää oven taakse heristämään sormea: nuku enemmän ja syö monipuolisemmin!

En ihmettele, vaikka tutkimukseen vastaaminen epäilyttäisi. Kyselytutkimuksiin voi liittyä erilaisia harhakäsityksiä.
Haluankin kannustaa kaikkia KOTT-tutkimukseen kutsuttuja opiskelijoita vastaamaan kyselyyn kumoamalla neljä tutkimukseen liittyvää luuloa.

Kyselyllä selvitetään, kuka elää oikein ja kuka ei.

Tarua. KOTT-tutkimuksella rakennetaan ajantasaista kokonaiskuvaa opiskelijoista – ei osoitella yksittäisiä elämänvalintoja ”oikeiksi” tai ”vääriksi”.

Tieto yksilöiden henkilökohtaisista elämäntavoista ei varsinaisesti edes kuulu THL:lle tai Kelalle eikä tuloksista ole mahdollista tunnistaa yksittäistä vastaajaa.

KOTT-tutkimus on väestötutkimus. Sen ei ole tarkoituskaan muodostaa tarkkaa kuvaa juuri sinusta, vaan vastauksilla luodaan laajaa kuvaa opiskelijaväestöstä. Erilaisista opiskelijoista tarvitaan tietoa: jokainen vastaaja edustaa omaa ikäluokkaansa ja koulutusalaansa.

Vastaaminen ei kannata, sillä en hyödy siitä itse.

Tarua. Tutkimuksessa kerätyllä tiedolla halutaan nimenomaan parantaa opiskelijoiden palveluita.
Tulosten avulla kehitetään etenkin opiskelijoiden terveyspalveluita, mutta myös esimerkiksi liikuntapalveluita ja opiskelijaravintoloita.

KOTT-tutkimuksien historia on pitkä: YTHS on vastannut aiemmista tutkimuksista, joita on toteutettu vuodesta 2000 asti. Vuoden 2020 tutkimus on jo kuudes KOTT.

Edellisten tutkimusten avulla on esimerkiksi kehitetty opintopsykologien palveluita ja luotu korkeakoululiikunnan suosituksia.

KOTT onkin tärkeä keino seurata opiskelijoiden terveydessä tapahtuneita muutoksia. Toisaalta tutkimus auttaa tunnistamaan hyvinvointia nakertavia kehityskulkuja.

KOTT paljastaa esimerkiksi psyykkisten ongelmien yleistymisen vuodesta 2000 lähtien ja vuoden 2016 tutkimus selvitti, että joka kolmas opiskelija kokee runsaasti stressiä.

Näitä kehityksiä tunnistamalla on helpompi ennaltaehkäistä erilaisia terveysongelmia ja hyvinvoinnin haittoja.

Vastaamalla KOTT-tutkimukseen voin menettää opintotuen.

Tarua. KOTT-tutkimus ei liity opintotukeen tai muihinkaan Kelan myöntämiin etuuksiin. Lisäksi kaikki vastaajat säilyvät anonyymeina.

Tutkimuksessa yhdistetään rekisteritietoja vastauksiin, mutta vastauksia ei yhdistetä Kelan tietoihin etuuksista. Lisäksi jokaisen vastaajan kysely yksilöidään erillisen tutkimusnumeron avulla – ei henkilötiedoilla.

Juuri minun vastauksellani ei ole merkitystä.

Tarua. Vaikka kyselyllä ei muodosteta kuvaa sinusta, juuri sinut valittiin vastaamaan ja vastauksellasi on merkitystä.
Satunnaisotoksen takia vain osa opiskelijoista valikoituu tutkimukseen ja siten edustamaan muita opiskelijoita. Kutsuttua opiskelijaa ei voi korvata toisella opiskelijalla.

Jokainen vastaus on tärkeä, jotta pystytään muodostamaan mahdollisimman todenmukainen kuva opiskelijoista.

KOTT-tutkimus tehdään, jotta palveluita kehittävät ymmärtäisivät paremmin, miten opiskelijat voivat.

Tutkimuksella herätellään päättäjiä puuttumaan opiskelijoiden hyvinvointia haittaaviin asioihin.

Korkeakouluopiskelijoiden jaksaminen ja uupuminen ovat puhuttaneet paljon. Ajankohtaiselle tiedolle opiskelijoiden hyvinvoinnista onkin kipeästi tarvetta.

Jos juuri sinä osuit otokseen, vastaathan – vastauksellasi on väliä!

Lisätietoja

KOTT-tutkimuksen nettisivut

KOTT-tutkimukseen osallistuvalle

Uutinen 20.1.2020: THL ja Kela selivttävät korkeakouluopiskelijoiden hyvinvointia – 10 000 opiskelijaa saa sähköpostiinsa kyselyn

Kirjoittaja on politiikan ja viestinnän opiskelija Helsingin yliopistossa ja työskenteli harjoittelijana KOTT-tutkimuksen viestinnän parissa Terveyden ja Hyvinvoinnin laitoksella.

 

×
×
×

Vastaa

Käsitellään kommentteja...

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *