Mitataan verenpaine, kolesteroli, vyötärönympärys – ja sitten perimän vaikutus

Tiesitkö, että perimän aiheuttama riski saada sydäninfarkti voi olla suurempi kuin tupakoinnin tai kohonneen verenpaineen aiheuttama riski? Tieteessä tutkitaan parhaillaan, miten perimämme saataisiin mukaan erilaisten sairauksien riskinarvioon ja tukemaan sairauksien ennaltaehkäisyä ja varhaisempaa toteamista.

Kansantautien, kuten diabeteksen, sydäntautien ja syöpien vaikutus suomalaisten terveyteen ja hyvinvointiin on valtava.

Perinteiset keinot riskin arviointiin ja tautien ennaltaehkäisyyn ovat varsin vakiintuneet ja yleisesti niin ammattilaisten kuin kansalaisten tiedossa. Nyt moderni teknologia ja uudet tieteelliset löydökset ovat mahdollistamassa myös perimän, geenien, vaikutusten objektiivisen arvioinnin osana laajempaa kokonaisuutta.

Koko perimän kattavat, ns. genomiset analyysit, ovat tuottaneet suuren määrän tietoa eri kansantauteihin vaikuttavista perimän alueista ja yksittäisistä geeneistäkin. Monille yleisille taudeille tai ominaisuuksille on viime vuosina tehty koko perimän kattavia assosiaatiotutkimuksia, ns. GWAS (genome-wide association) -tutkimuksia, joissa tutkitaan, miten eri perimän alueet liittyvät tutkittavaan asiaan. Maailmalla on jo raportoitu yli 10 000 tilastollisesti merkitsevää assosiaatiota eri ihmisen ominaisuuksiin, joista taudit muodostavat tietysti vain osan.

Monigeenisessä periytymisessä taudin syntyyn vaikuttavat ympäristötekijöiden, kuten esimerkiksi elintapojen, ohella kymmenet, sadat, jopa tuhannet perimän alueet tai muodot, jotka toimivat yhdessä ja erikseen, ympäristötekijöiden kanssa ja itsenäisesti. Kansantautien periytyminen on valtavan monimutkainen kokonaisuus, jonka tutkimus on vasta hyvässä alussa.

Monigeeninen riskisumma, PRS, tiivistää koko perimän vaikutuksen yhteen lukuun

Kun suuria genomitutkimuksia, kuten Iso-Britannian UK Biopankki tai suomalainen FinnGen-tutkimus, on tullut tutkijoiden käyttöön, on tutkijayhteisö aivan viime aikoina havainnut, että tietoa perimän eroista yksilöiden väillä voi käyttää myös kuvaamaan perimän aiheuttamaa henkilökohtaista tautiriskiä.

Käytännössä tämä tehdään siten, että miljoonista eri muodoista geenitiedossamme muodostetaan yksi kokoava luku – moni(/poly)geeninen riskisumma (PRS-arvo) – joka tiivistää henkilön perinnöllisen riskin tiettyyn tautiin helpommin käsiteltävässä ja ymmärrettävässä muodossa. PRS-arvo muun muassa kertoo, onko henkilön perinnöllinen riski sairastua matalampi, korkeampi vai samansuuruinen kuin väestössä keskimäärin.

PRS-arvon laskennassa käytetään yllä mainittujen GWAS-tutkimusten tuloksia. Arvo esittää monigeenisen riskin yhdellä luvulla, joka voi sisältyä henkilön kokonaisvaltaiseen riskinarvioon muiden perinteisempien riskitekijöiden ohella.

PRS-arvo ei tietenkään ole umpiossa, vaan se tulee suhteuttaa muihin riskitekijöihin sekä tutkittavan henkilön muuhun terveydentilaan. Voi olla, että henkilöllä on jokin muu riskitekijä, joka on niin voimakas, että PRS-arvolla ei ole käytännössä merkitystä.

Henkilöllä voi olla esimerkiksi taudille altistava yhden geenin mutaatio, joka lisää riskiä voimakkaasti, tai voi olla jokin elintapa, joka peittää alleen PRS:n vaikutuksen.

Riskitekijä voi toki olla myös suojaava – on esimerkiksi jo näyttöä siitä, että jos henkilö pitää painoindeksinsä kurissa, pysyy tyypin 2 diabeteksen riski pienenä, vaikka PRS-arvo altistaisi taudille voimakkaasti.

Joissakin tapauksissa PRS-arvo kertoo henkilökohtaisesta riskistä enemmän kuin monet perinteiset riskitekijät, joita usein vaikkapa lääkärikäynnin yhteydessä kysytään tai tutkitaan.

Iso-Britannian UK Biopankin analyyseissa osoitettiin, että PRS-arvo yksin kertoo sepelvaltimotaudin riskistä tarkemmin kuin verenpainetauti, diabetes, tupakointi, painoindeksi tai sukuhistoria erikseen arvioituna. Toki yhdistetty tieto on informatiivisin.

Geenitieto on pysyvää

Geenitieto ei muutu. Vaikkapa 20-vuotiaana mitattu riskitekijä, kuten verenpaine tai kolesteroli, on harvoin sama ja siten samalla tavalla informatiivinen kuin samalla henkilöllä keski-iässä mitattu arvo. Mutta monigeeninen riskisumma, PRS-arvo, pysyy samana.

Kun tieto PRS-arvon käytettävyydestä lisääntyy, voi käsissämme olla keino ohjata joidenkin tautien ennaltaehkäisyä jo nuorella iällä.

PRS-arvon voi määrittää ns. geenisiruista, joiden hinta nykyään on muutamia kymmeniä euroja, eli kustannuksena se on jo aivan normaalien käytössä olevien laboratoriotutkimusten tasolla. Näille geenisiruille voi lisätä myös muuta hyödyllistä geenitietoa, kuten perimän vaikutusta lääkkeiden sopivuuteen ja tehoon. Näin voidaan täydentää tietoa henkilön perimästä.

Geenisiruja käytetään nykyään lähinnä tutkimustarkoituksessa ja joidenkin genetiikan alan yritysten toimesta; kliiniseen potilaskäyttöön niitä ei ole vielä laajalti hyväksytty.

Monigeenisen riskisumman hyödyllisyyttä on tutkittava ennen sen yleistä käyttöä

On tärkeää tutkia kunnolla, millaista hyötyä monigeenisen riskin määrittämisestä on, ennen kuin se otetaan käyttöön terveydenhuollossa.

PRS-arvon laskemistapa ei ole vielä aivan vakiintunut. Tarvitaan lisäksi arvioita sen toimivuudesta eri väestöryhmissä ja erilaisissa elämäntilanteissa.

On jo näyttöä siitä, että PRS-arvo toimii paremmin joillekin taudeille kuin toisille. Tärkeintä on kuitenkin alistaa monigeenisen riskin arvio, PRS, samalle tieteelliselle arviolle kuin mikä tahansa muu lääketieteessä käytettävä testi.

Emme vielä tiedä, auttaako PRS-arvo oikeasti ennusteellisesti kokonaisuuden kannalta vai lisääkö se vain huolta ja kustannuksia.

THL tutkii ja kehittää geenitiedon hyödyntämisen mahdollisuuksia terveydenhuollossa

THL:llä on P5- ja P6-tutkimukset, joissa selvitetään monigeenisen riskisumman, PRS-arvon, toimivuutta ja käyttöönoton mahdollisuuksia.

P5-tutkimuksessa annetaan osallistujille tietoa heidän perinnöllisestä riskistään sairastua sepelvaltimotautiin, tyypin 2 diabetekseen tai laskimoveritulppaan.

Genomiikka terveydenhuoltoon (P6) -hankkeessa kehitetään genetiikkaan perustuvaa toimintamallia terveydenhuollon käyttöön ja luodaan alalle moninaisia yhteistyö- ja liiketoimintamahdollisuuksia.

Geenitiedon hyödyntämisen mahdollisuuksia terveydenhuollossa esitellään Suomen EU-puheenjohtajuuskauden oheistapahtumassa ”Genomics to Healthcare” perjantaina 13.9. klo 10.00–16.30. Seminaaria voi seurata verkossa livenä ja tallenteena.
Tutustu tapahtuman ohjelmaan ja seuraa etänä

Lue lisää:

P6 – Genomiikka terveydenhuoltoon

P5-tutkimus – Geeni- ja aineenvaihduntatietoa terveyden tueksi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *