Miten voit edistää opiskelijan työllistymistä ammatillisessa oppilaitoksessa?

Ammatillisista erityisoppilaitoksista valmistuu työelämään pääsyä odottelevia uteliaita ammattitaitoisia opiskelijoita. Heillä on valmistumisen kynnyksellä tuoretta osaamista ja intoa päästä työelämään. Osa opiskelijoista tarvitsee kuitenkin työllistyäkseen integroituja sote- ja kasvupalveluita sekä moniammatillista tukea.

Ammatillisen koulutuksen uudistuessa huomio on kohdistunut entisestään erityistä ja vaativaa tukea tarvitsevien opiskelijoiden tukemiseen kohti työelämää. Oppilaitoksilla on varsinainen haaste edessään. Niiden tehtävä on huolehtia siitä, että opiskelijat saavat tarvitsemansa tuen työllistymiseen. Tätä tukee myös uusi tuloksiin perustuva rahoitusjärjestelmä.

Tiedämme kuitenkin, että erityisoppilaitoksista valmistuneiden työllistyminen avoimille työmarkkinoille on haastavaa. Opiskelijat eivät tilastojen mukaan työllisty samassa suhteessa kuin ammatillisista oppilaitoksista valmistuvat. Osasyynä on se, etteivät he ohjaudu TE-palveluihin työnhakijoiksi. Myöskään työnantajat eivät tunnista ja löydä opiskelijoiden osaamista.

Tunnista ajoissa, arvioi yhdessä

Työelämään pääsyä on mahdollista tukea jo opiskeluaikana sekä erityisesti opintojen päättyessä. Lisäksi tärkeää on varmistaa, tarvitseeko opiskelija tukea vielä valmistumisensa jälkeen.

Opiskelijan työllistymisen tuen kulmakivi on varhainen tunnistaminen. Opiskelijan yksilölliset tuen tarpeet tulee huomioida jo opintojen alussa laadittaessa lakisääteistä HOKSia eli henkilökohtaista osaamisen kehittämissuunnitelmaa.

Tuen tarpeen tunnistamisen ja arvioinnin yhteydessä etsitään sopivat keinot ja tavat, jotka tukevat opiskelijaa kohti työtä. Tähän tarkoitukseen sopii esimerkiksi Keski-Uudellamaalla ammattioppilaitos Spesiassa pilotoitu Ohjaten uralle -työkalu.

Tunnistamiseen ja arviointiin osallistuvat oppilaitoksen ammattilaiset sekä opiskelija itse. Tuen lähtökohtana tulee aina olla opiskelijan oma näkökulma sekä osallistuminen. Asiakkaan asiantuntijuuden ja oman äänen on oltava mukana arvioinnissa.

Ota avuksi opiskeluaikainen työhönvalmennus

Paljon tukea tarvitsevaien opiskelijoiden on huomattu hyötyvän pitkäkestoisesta ja näyttöön perustuvasta työhönvalmennuksesta. Työhönvalmennus tukee opiskelijaa työllistymään avoimille työmarkkinoille valmistumisen jälkeen. Opiskelija voi tarvita joko kevyempää valmennusta tai intensiivistä tukea.

Kun palvelua suunnitellaan, on tärkeää huomioida todellinen tuen tarve ja räätälöidä valmennus siihen sopivaksi.  Valmennusta tarvitaan usein läpi opiskeluajan. Tämä huomattiin Satakunnassa, jossa mallinnettiin  tuen ja valmennuksen prosessi oppilaitoksissa. Työhönvalmennusta voivat tarjota esimerkiksi oppilaitos itse, kunta, Kela tai kasvupalvelut, riippuen opintojen vaiheesta.

Tiivistä ammattilaisten yhteistyötä alueellasi

Opiskelijoiden työllistymisen tukeminen on lähes aina monialaista ja -ammatillista työtä, johon tarvitaan vahva yhteistyöverkosto. Tässä oppilaitoksella on tärkeä rooli: se voi yhdistää ja koota työllistymistä tukevat alueen keskeiset toimijat yhteen. Näin tehtiin esimerkiksi Keski-Pohjanmaan Soitessa, jossa testattiin Opiskelijan oma tie työhön -ryhmää, joka yhdisti oppilaitoksen opiskelijan työllistymisestä ja hyvinvoinnista vastaavat tahot yhteisen asian ympärille.

Verkoston hyötynä on sujuva palveluohjaus sekä tiedonkulun parantuminen ja ammattilaisten yhteistyörutiinien lisääntyminen. Päijät-Hämeen Sosiaalialan osaamiskeskus Versossa tunnistettiin vammaispalveluiden ja oppilaitosten välinen yhteistyön lisäämisen ja tiedon vaihdon tarve. Valmistumisen nivelvaiheen tehokeinona pilotoitiin tahot yhdistävä Suuntakaksikko, joka tukee opinnoista valmistuvaa vammaispalveluiden asiakasta kohti työtä.

Tue vielä hetki valmistumisen jälkeen

Opiskelijan tuki ei saa päättyä valmistumiseen, vaan palveluista pitää muodostua katkeamaton polku. Hyväksi havaittu keino on tuettu kirjautuminen TE-palveluihin. Oppilaitos voi tukea ja varmistaa opiskelijan ilmoittautumisen kasvupalveluihin työnhakijaksi.  Oppilaitos voi näin varmistaa, että ilmoittautumisen yhteydessä siirtyy myös tieto mahdollisesta tuen tarpeesta.

Oppilaitos voi myös tukea opiskelijaa pysymään työssä tai löytämään itselleen sopivat palvelut esimerkiksi 3–6 kuukautta opiskelujen päätyttyä. Tuki kannattaa tarjota moniammatillisen verkoston yhteistyönä. Esimerkiksi Ohjaamot tarjoavat maksutonta apua ja tukea monenlaisiin asioihin kuten opiskeluun, arkeen, asumiseen ja työhön liittyen.

Keski-Uudellamaalla rakennettiin pitkäaikaisen tuen mahdollistava Osaava Ohjaamo -verkosto. Se koostuu ammatillisissa oppilaitoksissa ja Ohjaamoissa työskentelevistä työkykykoordinaattoreiksi kouluttaneista vaativan työllistymisen tuen ammattiosaajista.

Lisää keinoja Opinnoista töihin -oppaassa

Edellä kuvatut ratkaisut ovat osa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen kokoamaa Opinnoista töihin -opasta, joka on tuotettu osana Osatyökykyisille tie työelämään -kärkihanketta. Opas on tarkoitettu kaikille, jotka tekevät työtä opiskelijoiden työllistymisen edistämiseksi ammatillisissa ja ammatillisissa erityisoppilaitoksissa.

Tekstissä esitellyt esimerkit on testattu hankkeen aikana alueellisissa kokeiluissa. Tutustu hankkeessa kehitettyihin toimintamalleihin Innokylässä.

Lisää tietoa osatyökykyisten työllistymisen tuesta ammattilaisille, työnhakijoille ja työnantajille www.tietyoelamaan.fi.

Kirjoittaja työskenteli projektipäällikkönä koordinaatiohankkeessa, joka sparrasi Osatyökykyisille tietyöelämään (OTE ) -kärkihankkeen alueellisia kokeiluita kehittämistyössä vuosina 20172018.

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *