Synnyttäjien ylipaino on yleistynyt, ja huoli synnyttäjien ylipainon yleisyydestä on herättänyt useat toimijat pohtimaan nuorten ja nuorten aikuisten ylipainon ja lihavuuden ehkäisyä, tehokasta hoitoa ja raskausdiabeteksen hoidon ja seurannan tehostamista.
Uudistetussa lihavuuden Käypä hoito -suosituksessa korostetaan terveydenhuollon resurssien suuntaamista lihavuuden ehkäisyyn ja hoitoon ennen raskautta, koska raskaudenaikaisten interventioiden hyöty raskaus- ja synnytyskomplikaatioiden ehkäisyssä on nykyisen tutkimusnäytön perusteella rajallinen. Suosituksessa painotetaan myös, että onnistuneet ehkäisytoimet edellyttävät laajaa yhteiskunnan eri toimijoiden yhteistyötä.
Yhä useampi ja yhä nuorempi synnyttäjä on ylipainoinen
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) syntyneiden lasten rekisteri kokoaa synnytyksiä hoitavista sairaaloista tiedot synnytyksistä sisältäen myös synnyttäjän painon ennen raskautta. Rekisterin tietojen mukaan synnyttäjien raskautta edeltävä painoindeksi (BMI kg/m2) oli vuonna 2018 keskimäärin 25,2. Ensimmäistä kertaa painoindeksin keskiarvo ylitti ylipainon rajana pidetyn arvon 25. Vielä kymmenen vuotta aiemmin keskiarvo oli 24,2.
Kehitys ei johdu synnyttäjien keski-iän kasvusta, sillä painoindeksi on kasvanut kaikissa ikäryhmissä.
Kun vuonna 2008 ylipainoa osoittava painoindeksi saavutettiin keskimäärin 38-vuotiaana, ylittivät vuonna 2018 tämän rajan jo 24-vuotiaat. Useampi kuin joka kolmas 25–29-vuotias synnyttäjä on vähintään ylipainoinen ja joka seitsemäs lihava. Kuten alla oleva kuvio osoittaa, osuudet ovat lähes samat 20–24-vuotialla.
Kun synnyttäjän keskimääräinen painoindeksi nousee, kasvaa myös raskausdiabeteksen riski.
Sokerirasitustestin tulos oli poikkeava 21 prosentilla vuonna 2018 synnyttäneistä, kun kymmenen vuotta aikaisemmin osuus oli alle 10 prosenttia. Raskausdiabetesdiagnoosin O24.4 sai vuonna 2018 lähes 18 prosenttia synnyttäjistä. Kymmenessä vuodessa osuus on kolminkertaistunut.
Raskausdiabeteksen Käypä hoito -suosituksen mukaan riskiä sairastua raskausdiabetekseen voidaan pienentää mahdollisimman varhaisella interventiolla, jolla pyritään parantamaan ruokavalion ravitsemuksellista laatua, lisäämään tai ylläpitämään liikuntaa ja välttämään liiallista painonnousua. Suositus korostaa raskausdiabeteksen ehkäisyä, seurantaa ja hoitoa synnytyksen jälkeen.
Raskausdiabeteksen sairastaneilla on suurentunut riski sairastua myöhemmin tyypin 2 diabetekseen. Lisäksi raskausdiabetes uusiutuu myöhempien raskauksien aikana noin kolmanneksella potilaista, joten seurannassa painonhallintaan ja elintapamuutoksiin tukeva elintapaohjaus on ensisijaisen tärkeää.
Painopiste terveellisten elintapojen edistämiseen riittävän varhain
Lihavuuden Käypä hoito -suosituksessa painotetaan, että elintapaohjausta ja tietoa laihdutuksen ja painonhallinnan edullisista vaikutuksista hedelmällisyyteen sekä raskaus- ja synnytyskomplikaatioiden todennäköisyyteen pitää tarjota kaikille hedelmällisessä iässä oleville ja raskautta suunnitteleville.
Suomalainen terveydenhuoltojärjestelmä – kuten neuvolapalvelut ja opiskeluterveydenhuolto – tarjoavat siihen hyvät mahdollisuudet. Myös käynnit terveydenhuollossa painonhallintaan, perhesuunnitteluun, lapsettomuuteen tai seksuaaliterveyteen liittyvissä asioissa ovat luontevia tilanteita painonhallinnan positiiviselle ja motivoivalle puheeksi ottamiselle.
Terveelliset ravitsemustottumukset, riittävä liikunta ja lepo ovat painonhallinnan kulmakiviä. Elintavat tulisi ottaa puheeksi yksilöllisesti ja elämäntilanne huomioiden.
Terveydenhuoltojärjestelmämme mahdollistaa elintapaohjauksen jatkumon alkaen perhesuunnitteluneuvolasta ja jatkuen äitiys- ja lastenneuvolan kautta koulu- ja opiskeluterveydenhuoltoon ja edelleen työterveyshuoltoon.
Äitiysneuvola tarjoaa lasta odottaville perheille tietoa terveellisen ravitsemuksen, liikunnan ja painonhallinnan tärkeydestä synnyttäjän, syntyvän lapsen ja koko perheen terveyden edistämiseksi sekä tukee perheitä niiden toteuttamisessa. Lastenneuvolassa koko perheen elintavoista on mahdollisuus keskustella lapsen määräaikaisissa terveystarkastuksissa.
Lapsen, nuoren ja koko perheen elintapaohjaus on myös kouluterveydenhuollon keskeinen tehtävä, ja elintapaohjaus jatkuu opiskelu- ja työterveyshuollossa.
Terveydenhuollon resurssit usein rajoittavat neuvonnan ja tuen saamisen mahdollisuuksia. Raskautta suunnitteleville naisille ja perheille on oltava tarjolla palveluja, tukea ja ohjausta painonhallintaan, vaikkei painoindeksin perusteella kyseessä olisikaan vaikea lihavuus eikä henkilöllä olisi lihavuuteen liittyviä sairauksia.
Perheen perustamisen suunnittelu ja raskaus lisäävät usein motivaatiota elintapojen ja mahdollisten muutosten tarkasteluun. Tätä mahdollisuutta ja motivaatiota on tuettava jo ennen raskautta, varsinkin jos raskautta suunnitteleva perhe pyytää siihen apua ja tukea.
Uudenlaisten palveluketjujen kehittäminen terveydenhuollon, kuntien ja järjestöjen yhteistyönä voisi olla yksi mahdollisuus palvelutarjonnan lisäämiseen.
Terveydenhuollon toimet ovat tärkeitä, mutta lihavuuden ehkäisyyn tarvitaan toimia myös muilla sektoreilla ja useiden toimijoiden yhteistyötä.
Terveystiedon, liikunnan ja kotitalouden opetus antavat tietopohjaa terveydestä ja tukevat terveellisten elintapojen omaksumista.
Terveellistä ruokaympäristöä koskevat päätökset ja toimet, kuten terveellisiä elintarvikkeita suosiva hintapolitiikka ja verotus, ravitsemuksellisesti laadukkaiden elintarvikkeiden tuotekehitys ja terveellisen ruuan tarjonta julkisissa ruokapalveluissa, ovat yhteiskunnallisia keinoja lihavuuden ehkäisemiseksi ja elintapoihin liittyvien väestöryhmien välisten erojen kaventamiseksi.
Lue lisää:
Perinataalitilasto – synnyttäjät, synnytykset ja vastasyntyneet 2018
THL
Lihavuus (lapset, nuoret ja aikuiset), Käypä hoito -suositus