Elokuun alussa YLE uutisoi, että isät sivuutetaan neuvolassa. Uutinen sai paljon huomiota sosiaalisessa mediassa, sekä puoltavia että eriäviä näkemyksiä. Tasa-arvo, yhdenvertaisuus, perhelähtöisyys ja sukupuolisensitiivisyys ovat neuvolan periaatteita. Tavoitteena ei ole vain turvata raskaana olevan naisen, sikiön ja syntyvän lapsen terveys ja hyvinvointi vaan myös edistää vanhempien ja koko perheen terveyttä ja hyvinvointia.
Moni isä osallistuu jo koko perheen tarkastuksiin
Vuodesta 2011 lähtien on äitiysneuvolassa tarjottu lainsäädännön mukaisesti yksi lasta odottavan perheen laaja terveystarkastus ja lastenneuvolassa kolme laajaa tarkastusta lapsen ollessa 4 ja 18 kuukauden sekä 4 vuoden ikäinen. Näihin koko perheen hyvinvoinnin tarkastuksiin kutsutaan aktiivisesti mukaan lapsen molemmat vanhemmat. Tavoitteena on tunnistaa niin isien kuin äitien ja lasten tuen tarpeet mahdollisimman varhain sekä räätälöidä tukea ja muuta apua sitä tarvitseville. Laajojen terveystarkastusten keskeisiä sisältöjä ovat esimerkiksi vanhemmuus, parisuhde ja vanhempien terveystottumukset eli aihepiirit, joiden tiedetään olevan yhteydessä kaikkien perheenjäsenten hyvinvointiin ja terveyteen.
Rekisteritietojen perusteella tiedämme, että äitiys- ja lastenneuvolassa asioivat lähes kaikki perheet – äidit kuitenkin lastensa kanssa useammin kuin isät. Valtakunnallisten seurantatietojen mukaan lähes kaikki terveyskeskukset järjestävät laajat terveystarkastukset säännöksen mukaisesti. Isien osallistuminen laajoihin terveystarkastuksiin vaihtelee eri puolella maata. He osallistuvat aktiivisemmin lasta odottavan perheen laajaan terveystarkastukseen (noin 60 % isistä) kuin lastenneuvolan laajoihin tarkastuksiin.
Vuodesta 2016 lähtien ollut mahdollista tunnustaa isyys jo raskauden aikana äitiysneuvolassa, mikäli lapsi syntyisi avioliiton ulkopuolella. Aiemmin isyyden tunnustaminen oli mahdollista vasta lapsen syntymän jälkeen lastenvalvojan luona. Sekä asiakasperheiltä että neuvolahenkilöstöltä saatu palaute on ollut positiivista. Heidän mukaansa uusi käytäntö tukee isyyteen kasvua ja isien asiointia neuvolassa. Vuonna 2017 kaikista isyyden tunnustamisesta 78 prosenttia tehtiin ennen lapsen syntymää äitiysneuvolassa tai joissakin tapauksissa lastenvalvojan vastaanotolla.
Neuvola järjestää myös iltavastaanottoja, jotta lapsen molemmat vanhemmat pääsisivät paikalle. Samoin terveyskeskukset järjestävät vanhemmille perhevalmennusta, johon äitiysneuvola kutsuu lapsen molemmat vanhemmat. Viidesosa terveyskeskuksista järjestää perhevalmennuksen yhteydessä myös erillisiä isäryhmiä keskusteluteemoina muun muassa isyys, lapsen odotus, syntymä ja parisuhde. Kolme viidesosaa terveyskeskuksista järjestää vanhempainryhmiä lapsen syntymän jälkeen ja pieni osa (alle 10 %) terveyskeskuksista myös erillisiä isäryhmiä. Terveydenhoitajat tekevät myös kotikäyntejä, jolloin pyritään tapaamaan lapsen molemmat vanhemmat.
Isälle oma vastaanottokäynti neuvolaan
Neuvolapalveluissa korostuvat tuttuus, jatkuvuus, luottamus ja aito kohtaaminen. Suurin osa terveydenhoitajista on naisia, mutta sukupuoli ei saa olla esteenä hyvälle vuorovaikutukselle isien kanssa. Henkilöstön vuorovaikutustaitoihin ja myös asenteisiin tulee ilman muuta kiinnittää edelleen huomiota niin ammatillisessa koulutuksessa kuin täydennyskoulutuksessa. Henkilöstöä on ohjeistettu varaamaan riittävästi aikaa vanhempien tapaamiseen ja varmistamaan vastaanottotilan sopivuus perheen tapaamiseen. Kiireettömässä ilmapiirissä sekä isien ja äitien on mahdollista keskustella voinnistaan ja kuulumistaan.
On ilmeistä, että neuvolaan tarvitaan lisää ”miesorientaatiota”, jotta isät kohdattaisiin heidän toivomallaan tavalla ja isien tuen tarpeisiin pystyttäisiin vastaamaan aiempaa tehokkaammin. Olisiko mahdollista järjestää yksi sekä äitiys- että lastenneuvolan määräaikainen terveystarkastus niin sanottuna isän omana terveystarkastuksena? Tuolloin olisi mahdollista keskustella isälle ajankohtaisista aiheista kuten esimerkiksi kuulumisista, mielialasta ja terveystottumuksista. Jo keskustelun perusteella isälle olisi mahdollista räätälöidä tarvittavaa tukea tai muuta apua. Tällaisesta vastaanottokäynnistä hyötyisi isä ja myös hänen perheensä. Isän tulisi saada osallistua työajalla tällaiselle neuvolakäynnille ilman että sitä tarvitsee korvata työnantajalle.
Isän oma vastaanottokäynti neuvolassa edistäisi nykyistä räätälöidympää terveysneuvontaa, ennaltaehkäisyä ja varhaista auttamista.
Esimerkiksi lähisuhdeväkivallan seulonta isiltä toteutuisi neuvolassa samoin kuin äideiltä. Käytäntö edistäisi miesten kokeman lähisuhdeväkivallan varhaista tunnistamista ja auttamista. Lisäksi isät saisivat tilaisuuden puhua mahdollisesta väkivaltaisesta käyttäytymisestään tai väkivallan riskistä. Näin heille pystyttäisiin tarjoamaan välittömästi tietoa siitä, millaista tukea on tarjolla. Myös mielialasta keskustelu ja masennuksen seulonta isiltä on perusteltua, koska joka kymmenes isä sairastuu synnytyksen jälkeiseen masennukseen. Isien näkökulma otetaan myös huomioon ensi vuonna käynnistyvässä hoitotyön suosituksessa aihepiiristä.
Isät tulee kutsua laajoihin terveystarkastuksiin nykyistä aktiivisemmin. Laajojen terveystarkastusten tueksi kehitteillä olevat sähköiset esitietolomakkeet (Omakanta) auttavat isiä ja äitejä valmistautumaan laajoihin terveystarkastuksiin, jolloin he saavat terveystarkastuksesta parhaimman hyödyn. Myös tilastointia on kehitettävä, jotta saamme tietoa siitä, minkä verran isät asioivat neuvolassa. Tarvitsemme lisää tutkimustietoa isyydestä, isien tuen tarpeista ja siitä, miten he kokeva asioinnin palvelujärjestelmässä. Rohkaisemme isiä tuomaan esille omat näkemyksensä ja toiveensa sekä antamaan palautetta ja osallistumaan neuvolapalvelujen kehittämiseen.
Hei, minulla on erittäin negatiivinen kokemus kaikin puolin Helsingin kaupungin etenkin neuvolapalveluista. Synnytimme kihlattuni kanssa pojan, mutta kaksi vuorokautta syntymän jälkeen äiti päättikin erota vielä ollessaan synnytyslaitoksella. Hakiessani lisää tavaroita, kävikin palatessa ilmi ettei äiti halunnut enää minua läsnä. Kätilö ilmoitti, että äiti ei halua minua paikalle enkä kuullut enää viiteen päivään lapsesta tai ex-kihlatusta. Ensimmäisellä neuvolakäynnillä käytiin, mutta minun ei annettu enää puhua mitään. Kysyin Kampin neuvolasta, voisinko saada lapseen liittyen neuvoja tai opastusta, lapsen terveyteen liittyvät asiat kiinnostavat myös. Sain vastaukseksi neuvolasta ”poika on neuvolan asiakas ja äidit 3kk synnytyksestä, isät eivät kuulu neuvolan piiriin.