Osa hyvinvointialueista on jo koostanut osallisuusohjelman ja osa työstää parhaillaan ohjelmaa, joka toimii tienviittana osallisuustyölle kaksi seuraavaa vuotta. Osallisuusohjelma on työkalu, jonka avulla alue suuntaa tekemistä ja johtamista kohti yhteistä osallisuustyön päämäärää.

Osallisuustyön avulla kehitetään hyvinvointialueelle parempia palveluja. Suurimman muutospotentiaalin tarjoavat ne ihmiset, joiden ääntä ei yleensä kuulla julkisessa päätöksenteossa. Lastensuojelun asiakkailla, päihdesairauksista kärsivillä ja työelämän ulkopuolilla olevilla on paljon sanottavaa siitä, miten palvelut voisivat paremmin auttaa heitä.

Osallisuusohjelma linkittyy alueiden yleisiin tavoitteisiin palveluiden laadukkuudesta, saavutettavuudesta ja kustannustehokkuudesta. Osallisuutta kokeva ihminen tekee hyvinvointia ja terveyttä tukevia valintoja sekä itselleen että muille. Osallisuustyö on siksi osa jokaisen alueen ja kunnan elinvoimaisuuden ylläpitämistä.

Seuraavat vinkit auttavat kiinnittämään huomioita mahdollisimman vaikuttavan osallisuusohjelman luomiseen.

1. Tavoitteiden kuvaaminen asiakkaiden näkökulmasta

Hyvinvoivan asukkaan ollessa koko osallisuusohjelmaa määrittävä päämäärä, asukas tai asiakas on ykkönen tavoitteiden asettelussa. Vaikuttavassa osallisuusohjelmassa tavoitteet on kuvattu asiakkaan näkökulmasta. Tavoitteet ovat lupauksia asiakkaille. Tavoite voi olla esimerkiksi: Asiakkaiden itsemääräämisoikeus, palvelujen turvallisuus ja laatu vahvistuvat.

Tavoite ei ole asiakkaan näkökulmasta uskottava, mikäli osallisuusohjelmatyössä ei ole saanut olla itse mukana. Työhön onkin kutsuttava mukaan asiakas, kokemusasiantuntija ja henkilöstön sekä järjestöjen edustajia. Kannattaa myös käyttää resursseja tavoittamaan sellaisia ihmisiä, jotka ovat kaikista kauimpana palveluista ja joiden ääni ei muuten kuulu yhteiskunnassa. Yhteiskehittäminen heidän kanssaan sisältää isoimman muutospotentiaalin koko osallisuustyössä.

2. Toimenpiteiden kuvaaminen ammattilaisten näkökulmasta

Kuvatun tuotoksen täytyy edistää konkreettisesti tavoitteeseen pääsyä. Tuotoksen muotoiluun on käytettävä henkilöstön osaamista ja arviointitaitoa. Henkilöstön kanssa tulee keskustella siitä, millaisia resursseja he tarvitsevat, jotta pääsevät tavoitteeseen.
Osallisuusohjelmasta tulee käydä ilmi se, miten osallisuus viedään palveluprosesseihin eri toimialoille. Toimenpide voi olla kirjattu esimerkiksi näin: Jokainen toimiala muodostaa käsityksen osallisuudesta ja tekee oman osallisuussuunnitelman käytännön toteutuksesta.

Osallisuustyö on poikkihallinnollista ja kattaa kaikki toimialat. Johdon tehtävänä on mahdollistaa osallisuustyön sisäistäminen kullakin toimialalla. Osallisuustyön rakenteiden vakiinnuttaminen alkaa jo tehdyn osallisuustyön tunnistamisesta.

3. Tavoitteiden toteutumista seuraavien mittareiden kuvaaminen

Mikään ohjelma ei jalkaudu käytäntöön, jos ei ole sovittu mittareita, joita seurataan. Tähän tarvitaan johdon sitoutumista ja työaikaa. Osallisuusohjelmaa tulee kirjata jokaisen tavoitteen ja tuotoksen kohdella yksilöity mittari. Se voi olla kysely, haastattelut, indikaattori. Tai yksinkertaisemmin kerättäviä toimien määrien laskemista ja palautteiden keräämistä. Myös sosiaali- ja potilasasiamiehen raporttia kannattaa hyödyntää.

4. Vastuutahojen nimeäminen ja resurssien osoittaminen

Osallisuusohjelman kirjaukset eivät muutu käytännöiksi itsestään. Osallisuusohjelman toimeenpanon vastuutaho tulee olla selvillä.
Osallisuustyö on poikkihallinnollista, jolloin vastuu voi jakaantua eri toimialojen kesken. Päävastuu on kuitenkin hyvä nimetä yhdelle henkilölle. Vastuuhenkilö huolehtii, että osallisuustyö etenee aikataulussa ja sitä seurataan.

Osallisuusohjelmassa on hyvä kertoa, minkä verran resursseja on varattu osallisuusohjelman eri vaiheiden toteuttamiseen. On mahdollista, ettei organisaatiossa ole valmiita rakenteita osallisuustyön kaltaiselle kaikki toimialat kattavalle työlle. Rakenteet on hyvä luoda, jotta asukkaiden toiveet ja kehittämisehdotukset kulkeutuvat myös osaksi alueen päätöksentekoa. Erityisen tärkeää on huolehtia, että heikommassa asemassa olevat pääsevät mukaan osallisuusohjelman luomiseen. Osallisuustyötä tehdään meitä kaikkia varten.

Lue lisää:

Osallisuustyön johtaminen ja osallisuusohjelman teko (thl.fi)

Osallisuuden kokemuksen mittaaminen ja arviointi (thl.fi)

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *