Alkavatko kuntien hyvinvointikertomukset ilmiöiden ja asetettujen tavoitteiden osalta muistuttamaan hyvinkin paljon toisiaan?

Voiko käydä niin, että paikalliset huolet jäävät taka-alalle, kun hyvinvointikertomuksen ehdotukset minimi-indikaattoreista, nyttemmin vähimmäistietosisällöt, sähköisen hyvinvointikertomus -työkalun valmiit indikaattorilistat ja hyte-kertoimen indikaattorit typistävät hyvinvoinnin ja terveyden näkökulmat sangen helposti omaksuttavaan ja valmiiksi pureskeltuun muotoon?

Hyvinvointikertomuksessa kunta kuvaa asukkaittensa hyvinvoinnin ja terveyden nykytilan väestöryhmittäin ja millaisia tekoja kunta on kuntalaistensa hyväksi tehnyt.

Sote-uudistuksen myötä yhdenlainen hyvinvoinnin asiantuntijuus siirtyy kauemmaksi kunnasta ja kunnan oma hyvinvointiymmärryksen ja -asiantuntijuuden merkitys korostuu.

Ensin kootaan paikalliset huolet kokemustiedon ja hiljaisen tiedon avulla

Hyvinvointikertomusten vähimmäistietolistausten yhteydessä on asetustyöhön esitetty prosessia, jolla tätä mittari-edellä-valtaa voi pyrkiä vähentämään.

Tässä toimintatavassa ensin kootaan paikalliset huolet kokemustiedon ja hiljaisen tiedon avulla. Vasta sen jälkeen katsotaan ne ”pakolliset” vähimmäistietomittarit läpi, että unohtuiko jotain ja että millä voidaan verrata oman kuntamme kehitystä naapureihin.

Tämä yhteisöllisempi mittareiden tunnistamisen tapa on tietysti hitaampi, mutta varmasti sitouttavampi, sillä ongelman määrittelyssä mukana olleet paremmin myös sitoutuvat yhteisiin tavoitteisiin.

Työhön mukaan monialaisia toimijoita

Jos nykyiset hyvinvointiin ja terveyteen liittyvät ongelmat ovat monisyisiä ja ilkeitä, ei niiden ratkaiseminen onnistu yhden toimijan yhdellä menetelmällä, olkoon menetelmä, kuinka vaikuttava tahansa.

Syyt osattomuuteen, yksinäisyyteen, turvattomuuteen, syrjäytyneisyyteen ja lopulta eriarvoiseen toiminta- ja työkykyyn löytyvät moninaisista taustatekijöistä, joiden taklaamiseen tarvitaan useita tahoja.

Valitettavasti hyvinvointikertomukseen ja -suunnitelmaan osallistuneiden tahojen luettelointi ei vielä ole vakiintunut käytäntö.

Koska kertomukset ja suunnitelmat ovat tekijöittensä näköisiä, olisi hyvä tietää, onko jonkun asian tai sisällön puuttuminen tietoinen arvovalinta vai esimerkiksi vain asian jääminen näkymättömäksi.

Kun kunta valitsee hyvinvointisuunnitelmaan muutamia ongelmia, joihin kunta voi vaikuttaa ja niille tavoitteet ja edelleen toimenpiteet, työssä on hyvä olla mukana monialaisia toimijoita. Tunnistamisessa ja tavoitteiden asettelussa mukana olevat toimijat useimmin myös sitoutuvat yhteisiin hyte-tavoitteisiin.

Seurantaa ja vaikutuksia tulisi koota koko ajan ja eri hankkeista

Toimijoiden tulisi vähintään kuvata itselleen (ja rahoittajalle) kausaaliketju, että millä tavoin oma työ vaikuttaa työn kohteeseen. Seurantaa ja vaikutuksia tulisi koota koko ajan ja eri hankkeista. Ehkäpä ajan kanssa saamme niin suuren näytön, että tietty toimintatapa astuu Vaikuttavien Toimien Kerhoon.

Sitä paitsi onhan näitä hyvinvointiin ja terveyteen vaikuttavia pro-aktiivisia keinoja jo tiedossa.

Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri rakentaa toimintansa vaikuttavien hyte-toimien ympärille. Savolaisilla on kolme hankekoria: tutkitusti vaikuttavat ja toimivaksi osoittautuneet menetelmät, laajasti käytössä olevat menetelmät, joista on hyviä kokemuksia sekä menetelmät, joita vielä kehitetään ja pilotoidaan. Menetelmät hyppivät kokemusten karttuessa korista toiseen, mielellään kohti vaikuttavia menetelmiä.

Vastaavia luetteloita on muuallakin eri maantieteellisillä alueilla ja sektorikohtaisesti. Näistä kunnat voivat poimia parhaita mahdollisia käytäntöjä ja soveltaa niitä omaan toimintaympäristöönsä.

Samalla kun kokemukset karttuvat, tehdään myös arviointitutkimuksia ja kansallisesti kerätään malleja. Esimerkiksi Itsenäisyyden juhlavuoden lastensäätiöllä on Kasvun tuki-menetelmäpankki.

Myös THL:n verkkosivuille kootaan systemaattisesti arvioituja hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden edistämisen toimintamalleja. Toimintamallien arviointi perustuu menetelmien näyttöön, vaikuttavuuteen ja käytännön sovellettavuuteen. Ja voitko arvata, THL:ssä on jo listattu ensimmäiset arvioidut hyte-toimintamallit!

Lue lisää:

Kuntien hyvinvointikertomus (THL)
Kuntien hyvinvointijohtaminen (THL)
Vaikutukset ja kustannukset (THL)
TEAviisari Valtuuston hyväksymä hyvinvointikertomus kunnittain
Pohjois-Savon korit (psshp.fi)
Kasvun tuki – arvioidut menetelmät
HYTE-toimintamallien arviointi (THL)

1 kommentti

  1. Onpa asiallisen mielenkiintoinen juttu.

Vastaa käyttäjälle Jarkkis Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *