Mitä ravintoloiden lasten ruokalistoilta tänä päivänä löytyy? Nopea googlaus vahvisti omat havaintomme, että lasten ruokalista noudattaa ravintoloissa tuttua kaavaa: nauravia nakkeja, broilerinugetteja, leivitettyjä leikkeitä ja ranskanperunoita. Annokset ovat usein suolaisia, rasvaisia ja sisältävät yleensä melko vähän kasviksia.
Aikuisten ruokalistat vaihtuvat melko usein, seuraavat sesonkia ja ruokatrendejä, mutta miksi lasten ravintolaruokaa ei kehitetä vastaavalla tavalla?
Onko lapsiystävällinen ravintola syöttötuoleja, leikkinurkkaus, tilaa lastenvaunuille, vauvojen hoitohuone vai lasten oma ruokalista? Kysyimme Facebookissa muutamilta vanhemmilta, mitä toiveita heillä on lasten ruokalistoihin tai ravintolaruokiin.
Vanhemmat toivoivat lapsille juomaksi vettä tai rasvatonta maitoa, leivittämätöntä kalaa, enemmän kasviksia ja kasvisvaihtoehtoja, vähemmän sokeria, suolaa ja rasvaa.
Mutta ehdottomasti yleisin kommentti oli: Tarvitaanko erityisiä lastenlistoja?
Ravintoloissa syöminen ja ruoan tilaaminen ravintoloista kotiin on yleistynyt myös lapsiperheissä. Tutkimusten mukaan lapset ruokailevat päivähoidossa ja koulupäivinä terveellisemmin kuin viikonloppuisin.
Yhdessä aikuisten kanssa ruokaillessa lapset oppivat vuorovaikutus- ja sosiaalisia taitoja, ruokakulttuuria ja -tapoja. Ravintola tuo vaihtelua ja helpotusta lapsiperheiden arjen pyöritykseen ja perhe voi nauttia yhdessä syömisestä ilman ruoanlaittopaineita.
Lapsiperheiden ruokasuositus korostaa yhdessäoloa ja monipuolista ruokaan tutustumista, sillä varhaiset kokemukset vaikuttavat makumieltymyksiin ja ruokaan liittyviin asenteisiin lopun elämää.
Pienet lapset matkivat vanhempiaan ja isompia sisaruksiaan, joten terveelliset ruokatottumukset, kuten muutkaan elintavat eivät kehity määräämällä. Hyvällä syyllä voi kysyä, miksi perhe ei syö samaa ruokaa käydessään ravintolassa? Jos kaikki haluavat syödä hampurilaiset ranskalaisilla, niin tehdään se ja hyvällä omallatunnolla, mutta kun lähdetään tutustumaan maan mainioihin ruokaherkkuihin, annetaan myös lapsille tilaisuus nauttia niistä. Vanhemmat toivoivatkin, että ravintolat antaisivat lapsille lista-annokset puoleen hintaan. Tämä on jo mahdollista joissakin ravintoloissa.
”Minä tykkään sushista”
Myös lasten makutottumukset ovat yksilöllisiä – erään viisivuotiaan herkkuruokaa on sushi. Hyvän lastenannoksen voikin koostaa monella tapaa. Vanhemmat ja lapset arvostavat, jos aikuisten annosta voi ’räätälöidä’ vapaavalintaisilla lisukkeilla ja kasviksilla tai vähentämällä mausteita.
Mausteiden, kastikkeiden ja kasvisten selkeä merkintä ruokalistalla helpottaa valintaa. Ruoka maistuu yleensä lapselle paremmin, kun annos on kauniisti tarjolla ja aterian osat selkeästi erillään. Silloin esimerkiksi kastikkeen voi itse halutessaan lisätä ruokaan.
Erinomainen idea on tuoda kasvikset pöytään alkupalana, ennen pääruokaa. Tämä toimii myös kotona! Kasvikset hupenevat lautaselta nälkäisiin suihin pääateriaa odotellessa.
Liikuntatapahtumien ja sisäliikuntapuistojen ruokatarjontaan vanhemmat toivoivat myös muutosta: ilmaista vettä janojuomaksi ja terveellisiä lounas- ja välipalavaihtoehtoja. Innostavassa liikuntapaikassa lapsi juoksee ja touhuaa usein tunteja hiki hatussa ja energiaa kuluu. Kivan, liikunnallisen päivän kruunaa terveellinen ateria.
Haaste ravintoloille
Yksittäiset ruokavalinnat eivät tee ruokavaliosta terveellistä tai epäterveellistä, vaan arkiset valinnat ja lapsen syömisen kokonaisuus ratkaisevat. Useimmat ihmiset haluavat kuitenkin tehdä terveellisiä valintoja myös ulkona syödessään. Voisiko terveellinen ruoka olla yksi lapsiystävällisen ravintolan kriteeri ja menestystekijä?
Kesällä julkistettu Ravitsemussitoumus on loistava työkalu ravintoloille kehittää toiminnastaan vastuullista. Ravitsemussitoumuksen voi tehdä kahdeksassa asiassa: suola, rasvan laatu, sokeri, kasvikset, tuotteet lapsille, annos- ja pakkauskoot, lounaat ja ruokaohjeet. Nämä tulivat esille myös pienimuotoisen kyselymme vastauksissa ja ravitsemussuosituksilla pyritään vaikuttamaan näihin asioihin.
Useat kunnat tarjoavat jo lapsille päiväkodeissa ja kouluissa Sydänmerkki-kriteerien mukaisia lounaita. Sydänmerkki kertoo tuotteen tai aterian hyvästä ravitsemuksellisesta laadusta ja ohjaa terveellisissä ruokavalinnoissa. Voisivatko myös lapsiperheiden suosimat ketjuravintolat tavoitella Sydänmerkkiä? Toteutuessaan se olisi todellinen terveysteko.
Lue lisää
Syödään yhdessä – ruokasuositus lapsiperheille. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Kide 26:2016.
Syödään ja opitaan yhdessä – kouluruokailusuositus. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Kide 29:2017.
Hyvinvointia ravinnosta ja liikunnasta. Kansallinen lihavuusohjelma 2012–2018