Lastenneuvola on suomalaisen yhteiskunnan arvostetuimpia ja rakastetuimpia instituutioita. Perheille tarjottavien neuvolapalveluiden minimitaso määritetään laissa, mutta käytännössä tukea on annettu tarvittaessa paljon enemmän perheen yksilöllisten tarpeiden mukaan hyvässä yhteistyössä päiväkodin sekä muiden lasten ja perheiden palveluiden kanssa.
Neuvolan toiminnan sydän on oma terveydenhoitaja, joka tukee ja avustaa perhettä raskauden ajasta aina lapsen koulun alkuun saakka. Terveydenhoitaja antaa myös kansallisen rokotusohjelman rokotteet – yhtätoista eri tautia vastaan jo ennen kouluikää.
Hallituksen lausuntokierroksella ollut esitys sote-palveluiden valinnanvapautta koskevaksi laiksi ei rajaa äitiys- ja lastenneuvoloita valinnanvapauden piiriin tulevien palveluiden ulkopuolelle. Aluksi tätä ajateltiin lakiluonnoksen laatijan työtapaturmaksi. Mediassa liikkuneiden tietojen perusteella vaikuttaa kuitenkin siltä, että osa päätöksentekijöistä haluaa luoda Suomeen kilpailun varaan rakentuvan neuvolajärjestelmän.
Väestön rokotussuojan kannalta ehdotus sisältää merkittäviä riskejä. Mahdollisia seurauksia ovat rokotuskattavuuden lasku ja rokotusohjelman kustannusten nousu.
Neuvola jakaa tietoa ja luottamusta rokotteisiin
Nykyisessä palvelujärjestelmässämme neuvolan terveydenhoitaja vastaa alueensa perheistä ja ottaa aktiivisesti yhteyttä niihin, joilla neuvolassa käynti jää väliin. Hän on vastuussa myös rokottamisesta ja rokotuksia koskevan tiedon antamisesta perheille. Joskus tämä työ vaati paljon aikaa ja ylimääräisiä neuvolakäyntejä. Terveydenhoitaja voi myös vierailla kouluissa ja vanhempainilloissa puhumassa rokotusten tärkeydestä.
Kyselytutkimusten mukaan perheet luottavat oman kunnan neuvolan terveydenhoitajan antamaan tietoon rokotuksista, sillä hänet koetaan riippumattomaksi lapsen edun puolustajaksi.
Tulevaa neuvolajärjestelmää suunnitellessa kannattaa muistaa, että yksityisiä toimijoita voi olla vaikeaa saada tukemaan monia kansanterveyden kannalta tärkeitä tavoitteita kuten korkeaa rokotuskattavuutta tai antimikrobilääkkeiden järkevää käyttöä. Rokotusten siirtäminen myöhäisempään ikään tai flunssan hoito antibiootilla voi olla asiakkaalle mieluista, mutta väestön terveyden kannalta haitallista toimintaa.
Monissa maissa, joissa rokottaminen tapahtuu yksityisellä sektorilla, on rokotuskattavuuden varmistamiseksi jouduttu turvautumaan erilaisiin pakkokeinoihin. Harva haluaa Suomeen kuitenkaan Yhdysvaltain mallia, jossa estetään rokottamattomien lasten kouluun pääsy tai Australian mallia, jossa rokottamattoman lapsen perheeltä evätään lapsilisät ja muut valtion perhetuet.
Mikäli neuvolatoiminta avataan kilpailulle, tulisi lasten hyvä rokotuskattavuus olla yksityisten palveluntuottajien toiminnan laadun kriteeri. Jos jokin toimijoista epäonnistuisi hyvän rokotuskattavuuden ylläpitämisessä, olisi asiakasperheiden siirtäminen toiselle toimijalle käytännössä erittäin hankalaa.
Terveydenhoitajien puute voi myös johtaa siihen, että maakunnan on pakko hankkia palveluita myös laatuvaatimukset alittavilta toimijoilta, jos vaihtoehtona on palveluiden puute.
Rokotusohjelman hallinnon kannalta neuvolapalveluiden pirstoutuminen saisi aikaan hyvin haastavan tilanteen. Valtakunnallisen rokotusrekisterin toiminnan edellyttämä jokaisen lapsen rokotustietojen rakenteellinen kirjaaminen ja tiedonsiirron varmistaminen rekisteriin vei julkiselta sektorilta vuosia. Yksityisten neuvolapalvelujen tarjoajien tietojärjestelmät tulisi saada valmiiksi ennen valinnanvapauden toteutumista.
Rokotejakelun laajeneminen ja väistämätön käyttämättömistä tai väärin säilytetyistä annoksista seuraava rokotehävikin kasvu lisäisivät kustannuksia. Jatkossa tarvittaisiin myös uusi valvontajärjestelmä, jolla varmistettaisiin, että yksityiset toimijat antavat valtion maksamat rokotteet nimenomaan oikealle kohderyhmälle, eivätkä esimerkiksi osana yksityistä työterveyshuoltoa tai rokotusohjelman ulkopuolisina matkailurokotteina.
Rokotuskattavuuden lasku altistaa vaarallisille epidemioille
Maailman terveysjärjestö WHO ja Euroopan unionin viranomaiset varoittivat viime viikolla Eurooppaa uhkaavasta laajasta tuhkarokkoepidemiasta. Sairastuneiden määrä on kasvanut nopeasti eikä kuolemantapauksilta ole vältytty.
Syy epidemiaan on eri maiden ja väestöryhmien alhainen rokotuskattavuus. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tammikuussa 2017 julkaiseman laajan raportin mukaan suomalaisten lasten tuhkarokko-vihurirokko-sikotautirokotteen (MPR) kattavuus on huolestuttavan alhainen. Päiväkodeissa ja kouluissa on yhä enemmän rokottamattomia lapsia ja nuoria, mikä lisää huomattavasti epidemian riskiä.
Matkailu tuo maahamme väistämättä tuhkarokkoon sairastuneita henkilöitä. Koska yksi tuhkarokkopotilas tartuttaa ympäriltään keskimäärin 15–20 ihmistä, on kaikkien väestöryhmien hyvä rokotuskattavuus käytännössä ainoa keinoa suojautua epidemialta.
Vaikka terveyskeskusten lääkärivastaanoton saatavuudessa on ollut haasteita, ovat suomalaiset olleet erittäin tyytyväisiä nykyiseen neuvolajärjestelmään. Juuri päättyneessä kansainvälisessä Suomen terveysturvallisuuden JEE-arvioinnissa (Joint External Evaluation) todettiin, että suomalainen neuvolajärjestelmä on lasten hyvän rokotuskattavuuden avaintekijä.
Miksi vaarantaisimme neuvolapalveluiden tulevaisuuden nyt, kun hyvää rokotuskattavuutta tarvittaisiin kaikkein eniten suojaamaan lapsia taudeilta ja väestöä epidemioilta.
Lue lisää:
Pikkulasten rokotuskattavuus on hyvä, mutta tuhkarokkoepidemiat ovat mahdollisia
Measles outbreaks across Europe threaten progress towards elimination