Koko perheen terveyden, hyvinvoinnin ja turvallisuuden edistäminen on suomalaisen neuvolapalvelun keskeinen tehtävä. Kansainvälisesti ainutlaatuiset neuvolapalvelumme huomioivat lasten ja perheiden tarpeet yksilöllisesti. Raskauden etenemisen sekä lasten systemaattinen kasvun ja kehityksen seuranta ja kansallisen rokotusohjelman toimeenpano edellyttävät säännöllisiä määräaikaisia terveystarkastuksia.
Lisäksi jokaisessa terveystarkastuksessa annetaan raskaana olevan äidin ja koko perheen sekä lapsen iän huomioivaa elintapaohjausta kansallisten ravitsemus- ja liikuntasuositusten mukaisesti.
Lasten terveen painon tukemisessa ja lihavuuden ehkäisyssä on olennaista aloittaa elintapaohjaus jo raskauden aikana ja jatkaa sitä lapsen syntymän jälkeen lastenneuvolassa. Neuvoloiden terveystarkastuksissa mitatut pituus- ja painotiedot siirtyvät kansalliseen perusterveydenhuollon avohoidon hoitoilmoitusrekisteriin, Avohilmoon. Näiden tietojen perusteella voidaan seurata lasten ja nuorten ylipainon ja lihavuuden yleisyyttä ja siinä tapahtuvia muutoksia. Tilastotieto on tärkeä tietopohja terveyspolitiikalle sekä terveyden edistämiselle ja sen vaikuttavuuden arvioinnille.
Sähköiset terveystarkastukset sirpaloittavat ennalta ehkäisevää terveydenhoitoa
Huolta kuitenkin herättää hallitusohjelman kirjaus, jonka mukaan neuvoloiden ja kouluterveydenhuollon terveystarkastuksia tultaisiin toteuttamaan yhä enemmän sähköisin palveluin muuttamalla terveydenhuoltolakia ja ennaltaehkäisevän työn asetusta. On muistettava, että äitiys- ja lastenneuvolan kansalliset suositukset määräaikaisista terveystarkastuksista ja niiden yksilöllisistä kohdennetuista sisällöistä perustuvat tutkimusnäyttöön.
Kasvokkain tapahtuvasta kohtaamisesta ei voida, eikä tule luopua. Lasten ja perheiden terveyden ja hyvinvoinnin riskitekijöiden tunnistaminen ja vaikeidenkin asioiden puheeksi ottaminen edellyttävät neuvolapalveluiden jatkuvuutta ja luottamuksellisuutta. Tutkimusten mukaan systemaattinen puheeksi otto esimerkiksi lähisuhdeväkivallasta helpottaa avun saantia ja voi estää asteittain pahenevan väkivaltakierteen jatkumisen ja sen kohtalokkaat seuraukset.
Vastaanoton jakaminen fyysiseksi pikakäynniksi ja keskustelua varten varattavaksi etäkäynniksi sirpaloittaa palveluista saatavaa tukea ja voi jättää huomiotta keskeisiä hyvinvointia vaarantavia tekijöitä.
Digitaaliset neuvolapalvelut eivät tavoita kaikkia
Hyvinvointialueet järjestävät ja tuottavat neuvolapalveluja haasteellisissa olosuhteissa. Lapsiperheiden varhaisen tuen ja palvelujen tarve ovat lisääntyneet samalla kun pula terveydenhuollon ammattihenkilöstöstä on kasvanut ja neuvolapalveluja on supistettu. Palveluketjujen ruuhkautuminen ja henkilöstöpula ovat aiheuttaneet painetta neuvolatyöhön. Eri kieliryhmistä tulevien maahanmuuttajataustaisten asiakkaiden määrä kasvaa ja heille tarjottavat laadukkaat neuvolapalvelut vaativat runsaasti aikaa.
Maahan muuttanut väestö on usein psyykkisesti kuormittuneempaa MoniSuomi 2022 tutkimuksen mukaan kuin koko väestö ja heidän syrjintäkokemuksensa ovat yleisiä. Erityisesti tulee huomioida, että haavoittuvassa asemassa olevat väestöryhmät saavat tarvitsemiaan palveluja. Digitaaliset palvelut eivät tavoita kaikkia väestöryhmiä.
Digitaalisia vastaanottoja ei tule kohdentaa raskaana oleville tai herkässä kehitysvaiheessa oleville pienille lapsille. Heidän tilanteensa ja terveydentilansa arviointi vaativat aina keskustelua ja fyysistä, käsillä tehtävää tutkimustyötä.
Digitaaliset palvelut voivat soveltua esimerkiksi neuvolan lisäkäynteihin, jos asiat eivät edellytä vastaanottokäyntiä. Digitaaliset palvelut, esimerkiksi sähköiset lomakkeet, sopivat hyvin myös täydentämään terveystarkastuksissa tarvittavaa tietoa.
Neuvolapalveluissa tuetaan ja autetaan kaikkia lapsiperheitä, edistetään heidän elämänlaatuaan, terveyttään ja hyvinvointiaan. Turvalliset ja laadukkaat neuvolapalvelut kuuluvat kaikille, mutta kuka kantaa vastuun digivastaanotolla huomaamatta jääneistä asioista?
Lisää aiheesta:
- Hakulinen ym. 2022a, 2022b. Äitiysneuvolapalvelut ja Lastenneuvolapalvelut. Duodecim Terveysportti, NEUKO-tietokanta.
- Isola A-M. Digitaaliset palvelut ovat mainio lisä, mutta niiden suunnittelu vaatii eettistä harkintaa. THL Blogi 25.9.2023
- Kuusio H. ym. 2023. Ulkomaalaistaustaisen aikuisväestön terveys ja hyvinvointi – MoniSuomi 2022. Joka kolmas maahan muuttanut ei saa riittävästi lääkärin palveluita. THL Tilastoraportti 36/2023
- Lihavuuden ehkäisy. Elintavat ja ravitsemus -sivusto, thl.fi.
- Lasten ja nuorten ylipaino ja lihavuus 2022. THL Tilastoraportti 55/2023.
- Mölläri K & Marttila T. Hoitoonpääsy perusterveydenhuollossa keväällä 2023 Kiireettömistä lääkärikäynneistä puolet toteutui viikossa. THL Tilastoraportti 25/2023
- Korpilahti U. ym. 2023. Väkivallan ehkäisy – tue, tunnista ja puutu varhain. Duodecim Terveysportti NEUKO-tietokanta.
- Vahva ja välittävä Suomi: Pääministeri Petteri Orpon hallituksen ohjelma 20.6.2023. Lapset, nuoret ja perheet, s. 33–34. Liite B. Taulukot taloudellisista päätöksistä. Momentti 28.89.31.