Jos nuorille suunnattujen palveluiden suunnittelussa hyödynnetään nuorilta itseltään saatua tietoa, on mahdollisuus, ettei hukata enää yhtään apua hakevaa nuorta.
Syrjäytymisvaarassa olevista nuorista puhutaan paljon. Syrjäytymisellä tarkoitetaan ulkopuolisuutta tai vaaraa jäädä ulkopuolelle yhteiskunnasta ja sen järjestelmistä. Riski syrjäytyä kasvaa, kun ongelmat kasaantuvat. Syrjäytyneille tai syrjäytymisvaarassa oleville suunnataan runsaasti tukitoimia koulutukseen ja työelämään kiinnittymiseen. Uusia hankkeita nousee kuin sieniä sateella.
Mutta minkälaista apua nuori itse toivoo? Tässä neljä huomionarvoista toivetta nuorilta itseltään:
1 Etsi minut
Syrjäytyminen ei ole on-off-ilmiö. Syrjäytyminen alkaa riskeistä ja huono-osaisuudesta, jotka kasautuvat. Se on kierre, joka nuoren voi olla itse vaikea pysäyttää. Aikuiselta tarvitaan tällöin apua. Mitä varhaisemmassa vaiheessa nuorta pystytään tukemaan, sitä parempi lopputulos on.
Varhainen tuki tarkoittaa oireilevan nuoren tunnistamista ja löytämistä. Aikuisen velvollisuus on etsiä nuori. Lisäksi tarvitaan eri nuorten kanssa toimivien alojen yhteistyötä sekä nopeaa tiedonkulkua että avoimuutta. Hyvä esimerkki on matalan kynnyksen Tajua mut! -toimintamalli, jossa nuorten kanssa työskentelevien eri alojen ammattilaisten esiin tuoma huoli nuoresta johtaa tukitoimiin.
2 En jaksa juosta luukulta toiselle
Riskivyöhykkeellä kulkevalla nuorella voi olla taakkanaan useita huono-osaisuuden elementtejä. Tutkimustiedon mukaan esimerkiksi päihde- ja mielenterveysongelmat, toimeentulo-ongelmat tai muunlaiset hyvinvointiin liittyvät riskitekijät, kuten yksinäisyys, ovat usein samanaikaisia haasteita. Nämä kaikki tarvitsevat omanlaistaan tukea ja ovat nuoren kohdalla tarpeen tulla huomioiduksi.
Apua ei saa sirotella pitkin kaupunkia. Nuori ei jaksa kauaa juosta etsimässä apua eri tahoilta. Apua tulee sen sijaan tarjota monipuolisesti yhdeltä luukulta. Esimerkiksi päihde- ja mielenterveysongelmien tarjoaminen samalta luukulta voi olla ratkaisevaa nuoren hyvinvoinnille.
3 Tarvitsen yhden luotettavan aikuisen, en kymmeniä asiantuntijoita
Kohdatessaan haasteita nuori saattaa poukkoilla luukulta toiselle ja kohdata kymmeniä asiantuntijoita. Yhteenkään heistä ei välttämättä synny muutamaa viikkoa tai kuukautta pidempää kontaktia, mikä tuntuu nuoresta pahalta. On raskasta kertoa oma elämäntarina aina uudelleen ja uudelleen asiantuntijoille.
Tieto ei usein kulje autettavan nuoren mukana. Parhaimmillaan nuoren tueksi voi riittää kuitenkin vain yksi aikuinen, jolla on tarvittavat verkostot käytettävissä. Sitä nuori itsekin toivoo.
Tästä hyvänä esimerkkinä on lapsia ja nuoria joukkueurheilun ja joukkueen kasvattajan avulla tukeva Icehearts -toiminta. Nuoren näkökulmasta tärkeintä toiminnassa näyttää olevan yksi luotettava aikuinen, joka kulkee rinnalla palvelujärjestelmän läpi. Alusta loppuun.
4 En ole projekti
Haastavassa elämäntilanteessa oleva nuori on vaarassa hukkua projektiluontoiseen tukijärjestelmään. Syrjäytymisen reunalla tasapainoileva nuori saattaa olla usean hyvinvointia kohentavan projektin tai kausiluontoisen avun kohteena. Kurssimuotoiset kuntoutukset, projektimaailman määräaikaiset hankkeet tai koulun tutun terveydenhoitajan vaihtuminen, ovat kaikki tärkeitä mutta vain ohimeneviä avun pilkahduksia.
Nuori itse toivoo, että hänet kohdataan kokonaisuutena ja hänelle tarjotaan pitkäaikaista tukea. Nuori tarvitsee ympäristön, jossa luotettavat aikuiset eivät koko ajan vaihdu ja avunsaannin kotipesä pysyvä. Tuttu paikka ja tutut ihmiset madaltavat kynnystä hakea apua myös tulevaisuudessa.
Lue lisää:
Sanna Aaltonen, Päivi Berg ja Salla Ikäheimo, Nuoret luukulla. Kolme näkökulmaa syrjäytymiseen ja nuorten asemaan palvelujärjestelmässä. Nuorisotutkimusverkosto, verkkojulkaisuja 84.
Syrjäytyminen ja syrjäytymisen riskitekijät thl.fi’ssä