Nuoret mielletään usein sosiaalisen median suurkuluttajiksi. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että he haluaisivat saada terveyteen liittyvää tietoa sosiaalisen median kautta.
THL:ssa toteutettiin nopeaa etnografista arviointia hyödyntävä laadullinen tutkimus, jolla selvitettiin toisen asteen oppilaitoksissa opiskelevien poikien käsityksiä ja tietoja HPV-rokotteesta. Tulokset antavat vinkkejä siitä, miten nuorille suunnattua rokoteviestintää ja mahdollista muuta terveysviestintää annattaa toteuttaa.
HPV eli papilloomavirus on hyvin yleinen
HPV eli papilloomavirus on erittäin yleinen, seksiteitse tarttuva virus, ja suomalaisista noin 80–90 prosenttia saa tartunnan jossain vaiheessa elämäänsä. HPV-rokotteella voidaan ehkäistä papilloomaviruksen aiheuttamia syöpiä, ja rokotteella on merkittävä vaikutus tautitaakan vähenemiseen.
HPV-rokote kuuluu kansalliseen rokotusohjelmaan, ja se on ollut saatavilla tytöille vuodesta 2013 ja pojille vuodesta 2020 lähtien. Rokote annetaan yleensä peruskoulun 5. tai 6. luokalla. Jos HPV-rokote on jäänyt ottamatta peruskoulussa, se on mahdollista ottaa myöhemmin esimerkiksi toisen asteen oppilaitoksessa.
Vaikka rokotetta on tarjottu pojille jo vuosia, poikien rokotuskattavuus on edelleen tyttöjä matalampi. Tähän on voinut vaikuttaa muun muassa koronapandemia, joka vähensi kouluterveydenhuollon resursseja. Lisäksi HPV-rokoteviestinnän kampanja on aiemmin suunnattu tytöille ja tyttöjen huoltajille, mikä on korostanut rokotetta ”tyttöjen juttuna”.
Poikien tiedot HPV:stä vaillinaisia
Tutkimusaineisto kerättiin neljässä toisen asteen oppilaitoksessa (ammattikoulut, lukiot) kahdella hyvinvointialueella maalis-huhtikuussa 2023. Haastatteluihin osallistui yhteensä 56 toisen asteen koulutuksessa olevaa nuorta sekä 5 oppilaitoksen terveydenhoitajaa. Tutkimus hyödynsi nopeaa etnografista arviointia, jossa menetelminä yhdisteltiin ryhmä- ja yksilöhaastatteluja, havainnointia, kenttäpäiväkirjaa ja valokuvia.
THL:n tutkimuksessa selvisi, että poikien tiedot niin viruksesta kuin rokotteesta olivat vaillinaisia. Käsitykset siitä, että HPV-rokote on ensisijaisesti tyttöjen ja naisten terveyteen liittyvä asia vaikuttivat edelleen voimakkaasti sekä poikien mielikuviin että terveydenhoitajien halukkuuteen puhua pojille HPV-rokotteen hyödyistä.
Tutkimuslöydöstemme mukaan HPV-rokoteviestintää on myös suunnattu ammattikouluissa opiskeleville pojille vähemmän kuin lukioissa opiskeleville.
Somekampanjan sijaan perinteisempää viestintää?
HPV-rokoteviestinnässä tulee vastedes varmistaa, että kaikilla nuorilla on yhtäläinen mahdollisuus ottaa rokote, ja korostaa rokotteen hyötyjä kaikille sukupuolille. Tiedon lisääminen ja kohdentaminen erityisesti niille, joilla rokotesarja on syystä tai toisesta jäänyt aloittamatta peruskoulussa, on tärkeää rokotuskattavuuden vahvistamisen vuoksi.
Tutkimuksemme nostaa myös esille erilaisten viestintäkanavien merkityksen ja kiinnostavuuden kohderyhmän itsensä näkökulmasta.
Tutkimukseen osallistuneet nuoret kertoivat somen olevan paikka, jossa he haluavat rentoutua ja pitää taukoa arjesta. Somen sijaan tietoiskut, kampanjat ja oikeille paikoille sijoitetut julisteet, eli ns. ”perinteisemmät” kansanterveystoimet, koettiin somea paremmaksi tavaksi jakaa tietoa rokotteista. Lisäksi oppilaitosten aikuisten sekä oman perheen ja lähipiirin vaikutus rokotushalukkuuteen koettiin edelleen tärkeäksi.
Tietoisuus rokotteiden hyödyistä ja mahdollisista riskeistä vaikuttaa rokotuskattavuuteen ja siten väestön hyvinvointiin. Rokoteviestinnän suunnittelussa on tärkeää käyttää tutkimukseen pohjautuvaa tietoa. Näin voidaan saavuttaa myös sellaiset ryhmät, joilta rokote on jäänyt jostain syystä ottamatta.