Mielenterveysdiagnoosin saaneet nuoret ovat usein työelämän ja opintojen ulkopuolella nuorina aikuisina. Tämä on erityisen tavallista nuorille, joilla on todettu autismikirjon häiriö tai psykoosi. Tämän takia mielenterveyshäiriöiden hoidon ja kuntoutuksen merkitys on suuri nuorten syrjäytymisen ehkäisyssä.

Syrjäytymisen mittaaminen ei ole helppoa

Syrjäytymiselle ei ole yhtä määritelmää ja sitä on haastava mitata. Usein käytetään kuitenkin NEET-käsitettä. NEET on lyhenne englanninkielisestä sanoista ”not in education, employment, or training”. Sillä tarkoitetaan nuoria, jotka ovat opiskelun ja työelämän ulkopuolella. Eurofound on arvioinut, että EU:ssa heitä oli 12 prosenttia 15–24 vuotiaista vuonna 2015.

Mielenterveydenhäiriöt on tärkeä tunnistaa ajoissa

Suomalaisessa kansallisessa syntymäkohortti 1987-tutkimuksessa todettiin vahva yhteys nuoruuden mielenterveyshäiriöiden ja varhaisaikuisuuden pitkäaikaiseen, yli viiden vuoden, työelämän ja opiskelun ulkopuolella olemisen välillä. Tutkimuksessa tarkasteltiin 55 273 henkilöä. Näistä 10,9 prosenttia oli saanut psykiatrisen diagnoosin 10–20 vuoden iässä.

Melkein puolella nuorista aikuisista, jotka olivat pitkäaikaisesti koulutuksen ja työn ulkopuolella, oli todettu mielenterveyshäiriö teini-iässä. Yhteys NEET:iin ei ollut olemassa vain vakavilla mielenterveyshäiriöillä, vaan se näkyi kaikkien psykiatristen päädiagnoosiluokkien kohdalla. Tämä tarkoittaa, että mielenterveyshäiriöiden ehkäisy, hoito ja kuntoutus voisi olla tapa ehkäistä syrjäytymistä.

Tutkimuksessa tunnistettiin kaksi ryhmä, jotka ovat erityisen isossa riskissä syrjäytyä. Vajaa puolet nuorista, joilla oli todettu psykoosi ja melkein kolme neljäsosaa nuorista, joilla oli todettu autismikirjon häiriö, ja jotka eivät olleet vieneet toisen asteen opintoja loppuun, olivat pitkäaikaisesti opiskelun ja työelämän ulkopuolella.

Mitä asialle tehdään?

Valitettavasti aikaisemmat kansainväliset tutkimukset ovat osoittaneet, että ammatillinen kuntoutus on usein heikkolaatuista, ja nuoret, joilla on mielenterveyshäiriö, eivät hyödy TE-palveluista. Onneksi on uusia tapoja tukea henkilöitä, joilla on todettu mielenterveyshäiriö, pääsemään työelämään. Yksi tällainen menetelmä on IPS, eli Sijoita ja valmenna -malli, jota tällä hetkellä pilotoidaan Suomessa. Menetelmää on tutkittu paljon ulkomailla, ja se on todettu vaikuttavaksi.

Muitakin hyviä projekteja on menossa mielenterveyskentällä. Kansallisessa mielenterveysstrategiassa painopisteinä ovat muun muassa mielenterveyspalveluiden kehittäminen yleisesti sekä erityisesti lasten ja nuorten lähimielenterveyspalveluiden kehittäminen. Lisäksi sosiaali- ja terveysministeriö panostaa osatyökykyisten palveluiden kehittämiseen osana Työkykyohjelma 2019–2023: Työkyvyn palvelut osaksi tulevaisuuden sote-keskusta.

Mielenterveyskuntoutujille tarkoitettujen hankkeiden lisäksi olisi tärkeä varmistaa, että mielenterveyshäiriöistä kärsivät nuoret saavat tukea koulunkäyntiin ja opiskelusta työelämään siirtymiseen. Opiskelu ja työ ovat tärkeitä toipumiselle. Ne tukevat päivärytmiä, tuovat tavoitteita elämään ja vaikuttavat mielenterveyshäiriöihin liittyvän stigman vähentämiseen.