Nuorten välistä väkivaltaa koetaan myös kouluissa – sen ehkäisyyn tarvitaan lisää osaamista

Lainsäädäntö turvaa jokaiselle lapselle ja nuorelle turvallisen oppimisympäristön. Koulun aikuisilla on velvollisuus puuttua kiusaamiseen ja väkivaltaan. Lisäksi heidän tulee ilmoittaa tietoonsa tulleesta oppimisympäristössä tai koulumatkalla tapahtuneesta häirinnästä, kiusaamisesta, syrjinnästä tai väkivallasta sekä epäillyn että kohteena olevan oppilaan huoltajalle.

Lainsäädäntövelvoitteesta huolimatta moni oppilas kokee fyysistä uhkaa ja väkivaltaa sekä osallistuu ikätoverinsa pahoinpitelyyn.

Kouluissa tehdään jo paljon hyvää työtä väkivallan ehkäisemiseksi ja oppilaat kokevat koulut pääosin turvallisiksi. Lasten ja nuorten palveluiden ammattilaisilta edellytetään kuitenkin myös uudenlaista osaamista ja vahvaa yhteistä työtä sekä huoltajien että muiden viranomaisten kanssa, jotta kouluympäristössä koettua väkivaltaa voidaan vähentää.

Monet nuoret ovat kokeneet väkivaltaa tai kiusaamista

Vuonna 2023 julkaistun kouluterveyskyselyn mukaan sekä 4.- ja 5.- että 8.- ja 9.-luokkalaisista pojista joka viides ja tytöistä hieman harvempi kertoi kokeneensa fyysistä uhkaa vuoden aikana. Alakouluikäisistä joka seitsemäs ja yläkouluikäisistä vastaajista joka kuudes kertoi, että häneltä oli varastettu tai yritetty varastaa käyttämällä väkivaltaa tai uhkaamalla sillä. Vaihtoehtoisesti häntä oli uhattu vahingoittaa fyysisesti tai käyty fyysisesti kimppuun kuten lyöty, potkittu tai käytetty jotain asetta. Kiusaamistilanteen, jossa lyömistä, potkimista tai tönimistä, oli kokenut joka kymmenes yläkouluikäinen poika ja tytöistä puolet vähemmän.

Lapsiuhritutkimuksen (2022) mukaan vastaajan sukupuoli oli yhteydessä ikätoverien taholta koettuun väkivaltaan: pojat kokivat enemmän pahoinpitelyä ja tytöt fyysisesti väkivaltaista kiusaamista. Ikätovereiden välistä väkivaltaa raportoivat selkeästi enemmän muunsukupuoliset.

Vuonna 2020 tehdyn Nuorisorikollisuuskyselyn mukaan julkisella paikalla tappeluun oli edellisen vuoden aikana osallistunut 11 prosenttia 15─16 -vuotiaista pojista ja 3 prosenttia saman ikäisistä tytöistä. Tappelutapauksista joka kolmas oli tapahtunut koulussa tai koulun pihalla, ja joka toisessa tapauksista oli aiheutunut vahinkoa joko ihmisille, omaisuudelle tai kummallekin.

Väkivalta on yleensä nuorten keskinäistä

Nuorten kohtaama väkivalta on pääosin nuorten keskinäistä väkivaltaa. Tapahtumapaikkana on usein koulu tai kouluun liittyvä paikka, mukaan lukien koulumatka. Lisäksi viharikostapauksista lähes puolet tapahtuu koulussa.

Koulunkäyntiin liittyvät vaikeudet, muun muassa heikko koulumenestys, epäsäännöllinen koulutyöhön osallistuminen ja alhaiset koulutukselliset tavoitteet ovat yhteydessä oppilaan väkivaltaiseen käytökseen.

Miksi väkivaltakokemuksesta ei kerrota?

Valitettavasti vain pieni osa oppilaiden uhrikokemuksista päätyy koulun aikuisten tietoon. Joka kolmas kiusattu tai muita kiusannut yläkoululainen kertoo kokemastaan koulun aikuiselle.

Yleisimmät syyt väkivallasta kertomatta jättämiseen ovat, ettei tapahtumaa pidetty tarpeeksi vakavana tai kertomisesta ei uskottu olevan mitään hyötyä. Ikätovereiden välinen väkivalta koetaan usein aikuisten väkivaltaa hyväksyttävämmäksi eikä se siksi tule esiin kysyttäessä väkivallan teoista. Lisäksi saatetaan ajatella, että lasten ja nuorten välinen väkivalta olisi vain koulun keinoin ehkäistävissä ja selvitettävissä.

Koulussa tapahtuvaa väkivaltaa ehkäistään päivittäin avoimella ja toisia kunnioittavalla vuorovaikutuksella. Suurin osa oppilaista viihtyykin koulussa hyvin ja kokee olevansa osa kouluyhteisöä ja saavansa oikeudenmukaista kohtelua.

Ammattilainen – opi tunnistamaan väkivalta ja ehkäisemään sitä

Ammattilaisten on tärkeää tunnistaa lapsen ja nuoren väkivallan kokemuksella olevan yhteys koko perheen hyvinvointiin ja tuen tarpeeseen.

Turvalliset kadut -kokonaisuuden (2024─26) yhtenä toimenpiteenä tuotetaan sivistys- sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisille väkivallan ehkäisyä, tunnistamista ja puuttumista koskeva koulutuskokonaisuus. Sen sisällössä huomioidaan erityisesti lasten ja nuorten oma ääni ja kokemukset, joita on saatu eri tutkimuksista.

Lue lisää:

Turvalliset kadut -kokonaisuus (THL)

Kouluterveyskysely (THL)

Lapsiuhritutkimus (Tampereen yliopisto)

Nuorisorikollisuuskysely (Helsingin yliopisto)