Yksi Sanna Marinin hallituksen tärkeimpiä tavoitteita on työllisyysasteen nostaminen 75 prosenttiin. Keinoista puhuttaessa keskustellaan usein kannustimista, sosiaalietuuksien leikkauksista tai työvoimapalveluiden resursseista. Harvemmin kuulee pohdintaa sosiaalihuollon roolista työllisyyden edistämisessä ja työllisyysasteen nostossa.
Mystiset sosiaalihuollon työllistymistä tukevat palvelut
On toki oma periaatteellinen kysymyksensä, pitääkö sosiaalihuollolla olla roolia työllisyyden edistämisessä vai pitäisikö suutarin pysyä lestissään: sosiaalihuolto tukee ihmisten arkea ja elämänhallintaa, kun taas työllisyyden edistäminen on työvoimapalveluiden heiniä.
Toisaalta on kuitenkin tosiasia, että sosiaalihuollossa on useita palveluja, joiden voidaan sanoa olevan työllistymistä tukevia palveluja. Näitä palveluita ovat esimerkiksi:
- sosiaalihuollon työllistämistä tukeva toiminta ja työtoiminta
- kuntouttava työtoiminta
- kehitysvammalain mukainen työtoiminta ja työhönvalmennus.
Valitettavasti kuitenkin selvitysten ja tutkimusten pohjalta tiedämme, että tilanne näiden palveluiden suhteen on valtakunnallisesti kaikkea muuta kuin selkeä ja yhdenmukainen. Harvalla, jos kellään, on kunnon kuvaa siitä, kohdistuvatko palvelut optimaalisella tavalla tai mitkä toimintatavat ovat tehokkaita, jotta palveluiden tavoitteet saavutetaan. Karrikoiden voisi sanoa, että palvelut kohdistuvat vähän kenelle sattuu, eikä kukaan oikein tiedä, mitä toimintoja näihin palveluihin tulisi tai kannattaisi sisällyttää.
Palvelujen tavoitetta ja sisältöä tulee selkiyttää
Ainoa varma asia näihin palveluihin liittyen on epävarmuus siitä, mihin näillä palveluilla pyritään ja se, että niistä ei nykyisellään juuri edetä avoimille työmarkkinoille.
Tämä ei tarkoita, etteivätkö palvelut olisi laadukkaita, tai etteikö niissä tehtäisi tärkeää ja tuloksellista työtä. Kysymys on ennemminkin siitä, että kokonaiskuvasta on hyvin vaikea saada selkoa.
Lienee sanomattakin selvää, että me emme tee mitään palveluilla, joita ei kukaan käytä. Ei ole myöskään tarkoituksenmukaista, että palveluja saavat henkilöt, jotka eivät niistä hyödy. Vastaavasti on vaikea uskoa, etteikö juuri näitä palveluja tarvitsevia ihmisiä olisi. Palvelut eivät vain nykyisellään aina kohdennu oikein. Tai jos kohdentuvat, sitä on hyvin vaikea todentaa.
Sosiaalihuollon työllistymistä tukevien palveluiden tavoitteiden ja sisältöjen selkiytystä on siis tarpeen tehdä ja Työkykyohjelmassa pyritään korjaamaan tämä epäkohta. Ohjelman alueellisissa hankkeissa kerätään tietoa palveluiden nykytilasta ja niiden tarkoituksenmukaisuudesta sekä nostetaan esiin kehittämisehdotuksia lainsäädännön muutoksen tueksi.
Työllä on kuntouttava vaikutus
Palveluiden selkiyttäminen ei kuitenkaan luonnollisestikaan riitä. Tarvitaan myös polku pois näiden palveluiden piiristä. Tätä polkua pyritään luomaan Työkykyohjelmassa pilotoimalla laatukriteereihin perustuvaa tuetun työllistymisen työhönvalmennusta. Laatuperusteinen työhönvalmennus perustuu ajatukseen jokaisen ihmisen kykeneväisyydestä työhön – kunhan työ on tekijälle sopivaa ja hänellä on työhön tarvittava tuki.
Perinteinen ajattelu käännetään täysin ympäri: enää ei ajatella, että ennen työllistymistä ihmisen pitää kuntoutua, siirtyä TE-palveluihin tai muuttua joksikin, mitä hän ei ole. Laatuperusteinen työhönvalmennus perustuu ajatukseen työn kuntouttavasta vaikutuksesta. Ollakseen kuntouttavaa, työn tulee olla tekijälleen mielekästä ja sellaista, josta saa onnistumisen kokemuksia. Onnistumisten kautta kuntoutujan käsitys omasta itsestään ja pystyvyydestään vahvistuu ja elämälle uskaltaa antaa pikkuhiljaa ehkä muitakin tavoitteita. Työnhakijan vahvuudet ja omat intressit määräävät siis suunnan, työhönvalmentaja toimii hänen tukenaan ja etsii työpaikan mahdollisimman nopeasti -suoraan avoimilta työmarkkinoilta. Tämä puolestaan nostaa työnantajayhteistyön arvoon arvaamattomaan, ja laatukriteerien mukaisesti toimiva työhönvalmentaja onkin avainroolissa tämän suhteen luomisessa.
Sosiaalihuollon rooli on määriteltävä konkreettisemmin
Takaisin alun kysymykseen: onko sosiaalihuollolla roolia työllisyyden edistämisessä?
Vastaamme, että väistämättä on. Rooli on mielestämme tulevaisuudessa entistä suurempi. Selkeämmät palvelut ja yhä parempi työhönvalmennuksen kautta annettava tuki tarkoittaa, että sosiaalihuollon rooli työllisyyden edistämisessä ei ainakaan vähene. Ja tämä on hyvinkin perusteltua: pitkäaikaistyöttömyyden mahdollisesti lisääntyessä on entistä tärkeämpää, että myös sosiaalihuolto pystyy edistämään ihmisten työllisyyttä nykyistä paremmin.
Sosiaalihuollolla on siis merkittävä rooli työllisyyden edistämisessä. Nyt ja tulevaisuudessa rooli on vain määriteltävä entistä konkreettisemmin – niin tulevilla hyvinvointialueilla kun lainsäädännössäkin.