Kevään eduskuntavaalit lähestyvät kovaa vauhtia, ja äänestäjillä on pohdittavana, kenelle he äänensä antavat. Jos ajatellaan, että demokraattisen poliittisen edustuksen periaatteen mukaisesti kansalaisten tulisi olla mahdollisimman tasapuolisesti edustettuina poliittisessa päätöksenteossa, sukupuolten tasa-arvon kannalta huomionarvoista on, että naisia ei ole vielä koskaan valittu eduskuntaan miehiä enemmän.
Aiemmat eduskuntavaalit osoittavat, että mitä tasa-arvoisemmin puolueet asettavat ehdolle naisia ja miehiä, sitä tasapainoisempi on myös valittujen sukupuolijakauma. Naisten osuus ehdokkaista on jäänyt kaikissa eduskuntavaaleissa miehiä vähäisemmäksi. Naisten osuus sekä eduskuntavaaliehdokkaista että kansanedustajista on pysytellyt koko 2000-luvun ajan noin 40 prosentissa.
Kevään 2019 eduskuntavaalit eivät tuo merkittävää muutosta ehdokkaiden sukupuolijakaumaan. Eduskuntavaaliehdokkaista naisia on tänä vuonna 42 prosenttia ja miehiä 58 prosenttia.
Naisten osuuden kasvu eduskunnassa edellyttää muutosta äänestyskäyttäytymisessä
Vaaleissa selvä enemmistö miehistä äänestää edelleen miesehdokasta. Vuoden 1970 eduskuntavaaleissa jopa 93 prosenttia miesäänestäjistä antoi äänensä miehelle ja vuoden 2015 vaaleissakin 73 prosenttia. Naiset puolestaan äänestävät melko tasapuolisesti sekä nais- että miesehdokkaita. Naisista 40 prosenttia äänesti naista vuoden 1970 vaaleissa ja vuoden 2015 vaaleissa vastaava luku oli 52 prosenttia.
Naisten ja miesten välinen ero sukupuolenmukaisessa äänestämisessä on ollut samaa suuruusluokkaa 1990-luvun alusta lähtien, eikä ero näytä kaventuvan. Mikäli äänestyskäyttäytymisessä ei tapahdu muutosta, naiset pysyvät jatkossakin aliedustettuna eduskunnassa. Nähtäväksi siis jää, nouseeko naisten osuus kansanedustajista jo tänä keväänä lähemmäs 50 prosenttia.
Ehdokasrekisteristä henkilötunnuksen perusteella tehty tilastointi näyttää vain naisten ja miesten osuuden ehdokkaista, eikä sen perusteella ole mahdollista tehdä päätelmiä sukupuolen moninaisuudesta ehdokasasasettelussa. Tärkeä kysymys onkin, miten sukupuolen moninaisuus tulee näkymään eduskunnassa tulevaisuudessa.
Kampanja sukupuolen merkityksestä vaaleissa käynnistyy tänään
THL:n Sukupuolella väliä? -hanke käynnistää tänään kampanjan sukupuolen merkityksestä vaaleissa. Kampanja tekee näkyväksi, kuinka äänestäjät, poliittiset päättäjät ja median edustajat voivat omilla valinnoillaan edistää sukupuolten tasa-arvoa vaaleissa ja poliittisessa päätöksenteossa. Kampanja herättelee myös pohtimaan, onko sillä merkitystä, että kansalaiset ovat tasapuolisesti edustettuina poliittisessa päätöksenteossa niin sukupuolen kuin myös iän, alkuperän ja muiden henkilöön liittyvien tekijöiden suhteen.
Kampanja jakaa kymmenen tietoon perustuvaa viestiä sukupuolten tasa-arvosta vaaleissa ja poliittisessa päätöksenteossa. Kampanjaa voit seurata Tasa-arvotiedon keskuksen sosiaalisen median kanavissa ja tunnuksella #sukupuolellaväliä. Kannustamme kaikkia jakamaan näitä some-viestejä tasa-arvoisempien vaalien saavuttamiseksi.
Lue lisää:
- Sukupuolella väliä? -hanke edistää sukupuolten tasa-arvoa mediassa sekä poliittisessa ja taloudellisessa päätöksenteossa. Hanke toteuttaa toimittajakoulutuksia sekä kehittää vaaleihin ja päätöksentekoon liittyvää tasa-arvotietoa. Hanke edistää myös sukupuolen moninaisuuden ja intersektionaalisuuden huomioonottamista. Hanketta toteuttaa Tasa-arvotiedon keskus (THL), ja sitä rahoittaa Euroopan Unionin perusoikeus-, tasa-arvo- ja kansalaisuusohjelma 2014–2020 (REC).
- Tasa-arvotiedon keskus (THL) on pysyvä valtakunnallinen tietopalvelu, joka välittää sukupuolten tasa-arvoon ja sukupuolentutkimukseen liittyvää tietoa. Tasa-arvotiedon keskus palvelee etenkin julkishallinnon organisaatioita, eri alojen asiantuntijoita, päättäjiä ja mediaa.
- Tasa-arvotiedon keskus Facebookissa: www.facebook.com/tasaarvotieto/
- Tasa-arvotiedon keskus Twitterissä: @tasaarvotieto