Opiskelijat kaipaavat koronakriisin hoidossa selkeää ohjeistusta ja tunnetta siitä, että tilanne on hallinnassa

Korkeakouluopiskelijoiden pahoinvointi on noussut mediassa esille useasti, erityisesti viimeisen kahden vuoden aikana.

Vuoden 2021 alussa toteutettu Korkeakouluopiskelijoiden terveys- ja hyvinvointitutkimus (KOTT) on karua luettavaa: joka kolmas korkeakouluopiskelija kärsi ahdistus- ja masennusoireista. Tuloksia on selitetty muun muassa etäopiskelun kuormittavuudella sekä yhteisöllisyyden puutteella.

KOTT-tutkimuksen tulokset toistuvat myös muualla. Juuri julkaistu vertaisarvoitu tutkimus tarkastelee korkeakouluopiskelijoiden mielen hyvinvointiin vaikuttavia tekijöitä ensimmäisen koronakevään aikana toukokuussa 2020. Kyselyyn vastasi noin 1 000 korkeakouluopiskelijaa ympäri Suomea.

Korkeakoulujen toiminnalla on suuri vaikutus opiskelijoiden mielen hyvinvointiin

Tutkimus nostaa esiin korkeakoulujen merkityksen opiskelijoiden mielen hyvinvoinnin tukemisessa. Tulokset osoittavat, että korona on lisännyt opintojen kuormittavuutta. Kuormittavuus ja stressi olivat yhteydessä matalampaan mielen hyvinvointiin, kun taas tyytyväisyys korkeakoulujen koronatoimenpiteisiin suojasi opiskelijoiden mielen hyvinvointia.

Noin 30–40 prosenttia tutkimukseen osallistuneista opiskelijoista ilmoitti opintoihin liittyvän stressin lisääntyneen koronan aikana. Stressi siis kumuloituu normaalin opintoihin tai muuhun elämään liittyvän stressin päälle, joten todellisen stressin määrä voi olla jopa paljon korkeampi.

  • 41 %:lle opetusmetodien muutos aiheutti valtavaa stressiä
  • 40 % koki opiskelukuorman lisääntyneen
  • 35 % koki olevansa entistä epävarmempi siitä, mitä kurssien suorittamiseksi vaaditaan
  • 34 % arvioi opetuksen laadun menneen huonompaan suuntaan
  • 28 % oli huolissaan siitä, ettei suoriudu opintovuodesta

Suurin osa opiskelijoista oli kuitenkin tyytyväisiä korkeakoulujen koronaviestintään sekä -toimiin. Noin vajaa puolet koki, että he voivat keskustella huolistaan opetushenkilökunnan kanssa. Tyytyväisyys korkeakoulujen koronatoimenpiteisiin suojasi opiskelijoiden mielen hyvinvointia.

  • 78 % koki korkeakoulun onnistuneen ilmoittamaan opintoihin liittyvistä muutoksista
  • 78 % oli tyytyväisiä siihen, kuinka heidän korkeakoulunsa otti käyttöön suojaamistoimenpiteet
  • 41 % koki voivansa keskustella opetushenkilökunnan kanssa heidän huolistaan

Koronaviestinnän tulee olla selkeää ja ajankohtaista

Tutkimuksen mukaan selkeä ja ajankohtainen koronaviestintä tukee mielen hyvinvointia. Kuten korkeakoulujen, myös muiden instituutioiden, kuten hallituksen, tulisi panostaa selkeään ja ajankohtaiseen koronaviestintään.

Tutkimukseen vastanneista opiskelijoista yli 70 prosenttia ilmoitti olleensa tyytyväisiä hallituksen sen aikaiseen koronaviestintään. Myös rajoitusten noudattaminen oli tuolloin korkealla tasolla.

Huoli tartunnoista heikensi mielen hyvinvointia

Opiskelijat olivat enemmän huolissaan läheisten koronatartunnoista kuin siitä, että itse sairastuisivat. Huoli heikensi mielen hyvinvointia.

COVID-19 oireiden kokeminen tai tartunnat eivät sitä vastoin olleen yhteydessä mielen hyvinvointiin. Ehkä hieman yllättäväkin tulos voi kertoa siitä, ettei koronatartuntaan vaikuta liittyvän erityistä stigmaa Suomessa. Vaikka oireiden kokeminen oli yleistä, vain prosentti opiskelijoista oli tuolloin sairastanut taudin.

Opiskelijat kaipaavat koronan aikana muutakin kuin vain loputtomia Zoom-luentoja. He kaipaavat selkeää ohjeistusta ja tunnetta siitä, että tilanne on hallinnassa. Opiskelijat ansaitsevat opiskelurauhan.

Korona vaikuttaa meihin kaikkiin

Tutkimuksen tulokset osoittavat selkeästi koronan vaikutuksen mielen hyvinvointiin. Vaikka tulos on toki huolestuttava, on se myös huojentava. Siihen on helppo samaistua ja ehkä se jopa lisää yhteenkuuluvuuden tunnetta: ”Hei, en olekaan yksin asian kanssa. Muutkin kokevat näin!”
Ole siis itsellesi armollinen. Nyt jos koskaan meidän tulisi tietoisesti panostaa omaan hyvinvointiin ja jaksamiseen.

Artikkeli on julkaistu vertaisarvioidussa tiedelehdessä ja se pohjautuu vuoden 2021 maaliskuussa julkaistuun raporttiin koskien Suomen korkeakouluopiskelijoiden hyvinvointia ensimmäisen tartunta-aallon aikana.

Lue lisää:

Sarasjärvi et al., (2020) Subjective Mental Well-being among Higher Education Students in Finland during the First Wave of COVID-19 (Scandinavian Journal of Public Health)

Sarasjärvi & Vuolanto (2020). Raportti. Tampereen yliopisto. Suomen korkeakouluopiskelijoiden hyvinvointi COVID-19-epidemian ensimmäisen tartunta-aallon aikana (zenodo.org).

Mielen hyvinvoinnin edistäminen oppilaitoksissa (thl.fi)

Vertaistukea ja keskusteluapua tarjoaa muun muassa:

MIELI Suomen Mielenterveys ry
Opiskelijoiden mielenterveyttä ja opiskelukykyä edistävä Nyyti ry

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.