Osallisuus on hyvän elämän rakentumisen prosessi. Osallisuuden kokemus merkitsee tunnetta elämän hallittavuudesta, merkityksellisyydestä, kuulumisesta yhteisöihin sekä toiminta- ja vaikutusmahdollisuuksista. Osallisuuden kokemusta mitataan THL:n kehittämällä osallisuusindikaattorilla.

Heikon osallisuuden kokemuksen on väestötutkimuksissa todettu olevan yhteydessä esimerkiksi työttömyyteen, heikommaksi koettuun terveyteen ja köyhyyden kokemiseen. Vahva osallisuuden kokemus puolestaan tukee ihmisen mahdollisuuksia edistää hyvinvointia omin toimin.

Osallisuustiedon keruu on osa rakenteellisen sosiaalityön tiedontuotantoa

Osallisuustieto on keskeistä osallisuuden edistämisessä. Päijät-Hämeen hyvinvointialueella on kerätty tietoa aikuisten osallisuudesta Sosiaalialan osaamiskeskus Versossa vuodesta 2021 alkaen. Osallisuusindikaattori oli mukana alueen hyvinvointikyselyssä ja haavoittuvassa asemassa oleville väestöryhmille kohdennetussa kyselyssä. Palvelujen vaikuttavuutta on tuotu esiin Osallisuuden versoja -hankkeen osallisuuskyselyssä, jossa osallisuusindikaattori oli myös mukana. THL:n osallisuustutkijat ovat tukeneet tätä työtä osallistumalla ohjausryhmätyöhön, sparraamalla tiedonkeruiden suunnittelussa ja kommentoimalla tuloksia. Tuloksia on tarkasteltu myös yhdessä sosiaalipalveluiden ja järjestöjen kanssa.

Alueella on tunnistettu, että rakenteellisen sosiaalityön tietoa tarvitaan monipuolisesti eri lähteistä. Siksi tietoa on kerätty palveluihin jalkautumalla. Näin on tavoitettu ”hiljaisia ja näkymättömiä” eli asiakkaita, jotka eivät aktiivisesti anna palautetta, vastaa kyselyihin, osallistu asiakasraateihin tai ryhdy kokemusasiantuntijoiksi. Sosiaalihuoltolain mukaan näitä asiakkaita tulisi kuulla palveluja kehitettäessä, koska heillä itsellään on paras asiantuntemus tilanteestaan. Heillä on kuitenkin vaikeuksia tulla kuulluiksi.

Osallisuustieto kuvaa sosiaalipalvelujen vaikuttavuutta

Sosiaalihuoltolain mukaan sosiaalipalvelujen tulee vahvistaa osallisuutta. Tietoa siitä, mitä osallisuudelle palveluissa tapahtuu, ei juuri ole tuotettu. Osallisuuden versoja -hankkeessa osallisuusmittauksia pilotoitiin kuntouttavan työtoiminnan ja sosiaalisen kuntouksen vaikuttavuuden kuvaamisessa. Mittausten mukaan osallisuus vahvistui 62 prosentilla tutkimukseen osallistuneista palveluiden käyttäjistä.

Tuloksia on käsitelty yhdessä asiakkaiden kanssa, ja ne ovat kiinnostaneet asiakkaita. Jo käsittelyn itsessään on koettu vahvistavan osallisuutta. Lisäksi työntekijät ovat kokeneet saavansa palautetta työstä ja tukea palvelun kehittämiseen.

Kokemukset osallisuusindikaattorin käytöstä olivat vuosina 2022 ja 2023 niin positiiviset, että vuoden 2024 tulostavoitteeksi asetettiin osallisuusindikaattorin käytön laajentaminen kaikille alueen työpajoille. Haavoittuvassa asemassa olevien osallisuuden kokemus nostettiin myös hyvinvointialueen yhdenvertaisuus- ja tasa-arvosuunnitelmaan. Lisäksi järjestöjä ja jälkihuoltopalvelua tuetaan osallisuustiedon keruussa.

Osallisuustyö on keino lisätä yhdenvertaisuutta

Päijät-Hämeessä tuotettua osallisuustietoa on käsitelty ilmiöpöydässä yhdessä hyvinvointialueen johdon, valtuutettujen, asiantuntijoiden ja asiakkaiden kanssa. Tiedon käsittely yhdessä tukee yhdenvertaisuutta palveluissa ja yhteiskunnallisessa keskustelussa yleisesti. Eriarvoisuuden seurauksista eivät kärsi vain haavoittuvassa asemassa olevat, vaan se vaarantaa kaikkien hyvinvointia.

Haavoittuvassa asemassa olevien näkökulmien laajempi huomioiminen päätöksenteossa tuottaa kaikkien kannalta parempia ratkaisuja kuten aiempaa toimivampia palveluja, viihtyisämpiä alueita tai turvallisuutta. Alueellinen osallisuustyö kannattaakin kohdentaa erityisesti haavoittuvimmassa asemassa olevien tukeen tilanteessa, jossa sosiaaliturvan leikkaukset heikentävät heidän hyvinvointiaan eniten.

Logo. Euroopan unionin osarahoittama.

Lue lisää

Yhdenvertaisen osallisuuden koordinaatio (thl.fi)

Fjällström, Emmi & Carroll, Tuula 2024.  Osallisuuden versoja 2023. Haavoittuvassa asemassa olevien työikäisten osallisuuskokemukset ja niiden vahvistaminen. Päijät-Hämeen hyvinvointialue.

Leemann, Lars, Nousiainen, Marko, Keto-Tokoi, Anna & Isola, Anna-Maria 2022. Osallisuuden kokemus aikuisväestössä. Teoksessa Karvonen, Sakari, Kestilä, Laura & Saikkonen, Paula (toim.) Suomalaisten hyvinvointi 2022. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 94–113.

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *