Osattomuuden kokemus haavoittaa yhteiskuntaa

Osallisuuden kokemus heikkenee rajusti pitkittyneessä köyhyydessä. Elämän ennakoitavuus, osallistumisen mahdollisuudet sekä kuulumisen ja merkityksellisyyden tunteet kaikkoavat näköpiiristä. Köyhyydellä on muitakin vakavia seurauksia. Se heikentää monin tavoin terveyttä ja hyvinvointia.

Köyhyys ja osattomuuden kokemus uhkaavat myös demokratiaa. Tutkijat ovat havainneet, että köyhyyttä kokeneet voivat joskus olla taipuvaisia kannattamaan autoritaarisia johtajia, jotka pyrkivät kaventamaan osallisuutta, ennen kaikkea poliittista moniarvoisuutta ja ihmisoikeuksia. Köyhyys ei tietenkään väistämättä altista osattomuuden kokemukselle ja autoritäärisille fantasioille, vaan välittäviksi mekanismeiksi on arveltu stressiä, ahdistusta ja häpeää.

Köyhyydestä voi seurata häpeää

Jasper Needaels kollegoineen tekivät kaksi koetta, jotka osoittivat, että köyhyydestä seuraa häpeää ja häpeästä autoritäärisyyden kannatusta. Tämän jälkeen he vielä keräsivät kyselyaineiston, jonka tulokset olivat samansuuntaiset kuin kokeellisissa asetelmissa.

Tutkijat päättelivät, että autoritäärisyyden kaipuu on ihmisen psykologinen suojamekanismi osattomuutta ja ulkopuolisuuden kokemusta vastaan. Autoritääriset johtajat käyttävät hyväksi ihmisten vaikeuksia ja onnistuvat luomaan ykseyden ja samuuden kokemuksen – ja osallisuuden lupauksen. Samalla tavalla populistiset johtajat osaavat hyödyntää osattomuuden kokemuksia.

Suomalaisista väestökyselyjen analyysin tulokset käyvät yksiin eurooppalaisten tutkijoiden saamien tulosten kanssa. Erittäin heikko osallisuuden kokemus on tilastollisesti yhteydessä siihen, että ihminen poikkeaa jollakin tavalla oletetusta normaalista, oli poikkeamassa kyse sitten aineellisesta puutteesta, vastentahtoisesta poissaolosta työmarkkinoilta, sateenkaarivähemmistöihin kuulumisesta tai jostakin näkyvästä erilaisuudesta.

Samassa heikon osallisuuden kokemuksen veneessä saattavat matkustaa muiden mukana sateenkaarivähemmistöihin kuuluva nuori, harvinaissairas, työtä vailla oleva ihminen ja perinteisiä arvoja vaaliva yksinäinen keski-ikäinen mies tai nainen.

Keinoja osallisuuden vaalimiseen on olemassa

Vaikka köyhyyden, häpeän ja erittäin heikon osallisuuden kokemuksen on tunnistettu uhkaavan yhteiskunnan vakautta, yksittäisiä ihmisiä ei missään tapauksessa voi ja saa leimata yhteiskunnan riskitekijöiksi. Yksilöllisten piirteiden, kasvatuksen, lapsuuden ja myöhemmän elämän vaiheiden, ihmissuhteiden ja ympäröivän yhteisön arvojen kudelma määrittää joskus satunnaisestikin sen, seuraako pitkittyneistä vaikeuksista autoritäärisiä fantasioita vai ei.

Sen sijaan aikaisempi tutkimus kertoo meille keinoja, joilla vaalia osallisuutta yhteiskunnassa. Elämiseen riittävä palkka sekä ennakoitava ja kohtuullinen sosiaaliturva ja rakentavat perustan yksilölliselle hyvinvoinnille ja yhteiskunnan vakaudelle. Laeilla pystytään estämään syrjivistä asenteista seuraavat teot, vaikka perimmäisen syyn eli syrjivien asenteiden edessä laitkin voivat olla voimattomia. Häpeää, ahdistusta ja stressiä aiheuttavat arvot ja asenteet muuttuvat ennen kaikkea ihmisten välisessä vuorovaikutuksen maailmassa.

Yhteisö, joka arvostaa moninaisuutta, tunnistaa erilaiset tiedot ja taidot ja antaa niille tilaa näkyä, rakentaa jäsentensä osallisuuden kokemusta ja kannattelee parhaimmillaan itseään ja jäseniään yllättävienkin yhteiskunnallisten muutosten yli.

Hyvät teot kannattavat

Osallisuuden edistäminen on pieniä arkisia tekoja, jotka lisäävät ymmärrystä siitä, että moninaisuuden takaa voimme löytää toisistamme myös jotain samaa. Kun pystyy kohtaamaan ihmisen myötämielisesti ja löytämään hetkellisesti hänen kanssaan yhteisymmärryksen jostakin asiasta, ehkä jopa oppimaan jotain ja kertomaan oivalluksestaan hänelle, kohtaamisesta jää molemmille hyvä mieli. Aina ei tarvitse oivaltaa tai edes keskustella. Riittää, kun virittäytyy kohtaamaan vastaantulijan hyväntahtoisesti ja hymyilee tai nyökkää hänelle ystävällisesti. Kun tällaiset suopeat kohtaamiset erilaisten ihmisten kanssa toistuvat, osallisuutta syövyttävät ennakkoluulot saavat pikkuhiljaa tilaisuuden purkautua.

Suopeat kohtaamiset erilaisten ihmisten kanssa voi ajatella arjen pieninä hyvinä tekoina. Hyvät teot kannattavat. Tutkimukset kertovat niiden olevan yhteydessä vähäisempään stressiin ja jopa pidempään elinikään.