Osatyökykyisten työllistymisen edistäminen on teema, jota tuleva hallitus ei pysty tai edes halua ohittaa. Väestön ikääntyminen, työvoimapula ja työllisyysasteen nostaminen edellyttävät työ- ja toimintakykyyn panostamista ja olemassa olevan työvoimapotentiaalin mahdollisimman kattavaa käyttöönottoa. Osatyökykyisten työttömien työllistymisen on todettu tuottavan yhteiskunnallista nettohyötyä.
Työkykyohjelmassa kehitettiin palveluja, joilla osatyökykyisten työllistymistä voidaan edistää
Työkykyohjelman (2019–2023) tavoitteena oli purkaa osatyökykyisten työllistymisen esteitä. Sosiaali- ja terveysministeriön hankkeissa kehitettiin ja otettiin käyttöön työkyvyn tuen palveluja sote-keskuksissa sekä laatukriteereihin perustuvaa tuetun työllistymisen työhönvalmennusta sosiaalihuollossa. Kohderyhmänä olivat osatyökykyiset työttömät ja sosiaalihuollon asiakkaat, kuten kehitysvammaiset henkilöt.
Tutkimuksemme tulosten mukaan kehitetyt palvelut koettiin tarpeellisiksi ja hyödyllisiksi. Saimme myös viitteitä siitä, että palveluilla voi olla myönteisiä vaikutuksia osallistujien työllistymiseen ja koettuun työ- ja toimintakykyyn lyhyellä aikavälillä. Palvelujen käyttöönottoa kannattaa siis jatkaa ja seurata niiden vaikutuksia osallistujien hyvinvointiin ja työuriin pidemmällä aikavälillä.
Mikäli työllisyysvaikutuksia halutaan saada laajemmassa mittakaavassa, yksilöön kohdistuvien palvelujen kehittäminen ei riitä, vaan muutoksia tarvitaan myös sosiaaliturvaan ja työmarkkinoille.
Etuuksien ja ansiotulon yhteensovittamisen tulisi olla joustavaa ja ennakoitavaa
Sosiaaliturvassa ansiotulon ja etuuksien yhteensovittamisen vaikeus korostui osallistujien työllistyessä usein osa- ja määräaikaisiin työsuhteisiin.
Työttömyysturvan saannin edellytyksenä on kokoaikatyön hakeminen. Osalle esimerkiksi pitkään työttömänä olleista henkilöistä osa-aikatyö voi kuitenkin olla realistinen tavoite työelämään osallistumisessa. Osasairauspäiväraha ja -työkyvyttömyyseläke ovat mahdollisia vain työeläkejärjestelmässä, joten moni nuori tai työtön ei voi niitä hakea.
Työkyvyttömyyseläkettä saavalle työmäärän lisääminen tai työuralla eteneminen voi olla hankalaa, koska etuusseurauksia on usein vaikea ennakoida ja henkilön työkyky ja mahdollisuus tehdä työtä voi vaihdella lyhyenkin ajan sisällä. Lineaarisen työkyvyttömyyseläkemallin valmistelu on osoittautunut vaikeaksi, mutta vastaavanlaiselle mallille ansiotulon ja eläkkeen yhdistämisessä on edelleen tarvetta.
Työmarkkinoiden valmiuksia tarjota osatyökykyisille soveltuvia töitä tulee edelleen vahvistaa
Työmarkkinoilla ja työnantajilla olisi vielä hyödynnettäviä mahdollisuuksia osatyökykyisten työllistämisessä. Potentiaalia on erityisesti työn uudelleensuunnittelussa, eli siinä, että osatyökykyisille suunnitellaan työkokonaisuuksia, joita he pystyvät tekemään. Työnantajat voivat hyödyntää laajemmin työvoimaa, mikä lisää työnantajien mahdollisuuksia saada riittävästi työntekijöitä.
Työnantajat tarvitsevat kuitenkin nykyistä enemmän tukea töiden uudelleenorganisointiin ja työtehtävien räätälöintiin, jotta valmius ottaa erilaisia työntekijöitä vastaan työpaikoilla paranee. Työhönvalmentajat tarvitsevat puolestaan työkaluja, joilla tukea työpaikkaa ja työllistyneen työyhteisöön integroimista.
Osatyökykyisten työllistämisessä on tärkeää kiinnittää huomiota myös työn mielekkyyteen ja jatkuvuuteen, ei vain työllistymiskynnyksen ylittämiseen. Matalan osaamisen sisääntuloammattien tehtävistä tulee olla mahdollista edetä. Määräaikaisten työsuhteiden maailmassa osatyökykyiset työntekijät voivat tarvita työhönvalmentajan pitkäkestoista tai jopa pysyvää tukea jatkuvien työurien syntymiseksi.
Osatyökykyisten työvoimapotentiaali saataisiin paremmin käyttöön, mikäli sosiaaliturvassa ansiotulon ja etuuksien yhteensovittaminen olisi mahdollista vaihtelevissa tilanteissa ja työmarkkinoilla olisi paremmat valmiudet tarjota töitä eri tavoin työkykyisille henkilöille.