Viruspandemioiden aiheuttamat liitännäissairaudet eivät ole uusi asia, ja niitä tiedetään esiintyvän monella virustaudilla varsin vaihtelevin taudinkuvin.
Vähemmän tunnettu aihe on kuitenkin virustautien pitkäaikaiset vaikutukset, jotka voivat kestää sairastuneilla pitkään, pahimmillaan koko loppuelämän. Koronaviruksen kohdalla vaikuttaa siltä, että osa pitkäaikaisoireista on taudille ominaisia, ja niistä puhutaankin niin sanottuna pitkä covid (long covid) -oireyhtymänä.
Taudin seurannan kannalta ollaan varsin varhaisessa vaiheessa, joten on vielä vaikea kuvata tieteellisellä tarkkuudella, mikä on keskimääräinen pitkittyneiden oireiden kesto, eteneminen ja vaimeneminen. Onneksi näyttää siltä, että pitkäaikaisia oireita kokee vain vähemmistö koronavirustaudin sairastaneista.
Vielä julkaisemattomien tutkimustulosten mukaan Britanniassa noin yksi kahdestakymmenestä koronaviruspotilaasta oireilee yli kahdeksan viikkoa diagnoosin saamisen jälkeen. Todelliset osuudet siitä, kuinka moni sairastuneista saa pitkäaikaisoireita, selvinnevät kuitenkin vasta myöhemmin.
Koronavirustaudin oirekirjo on laaja
Koronavirukseen liittyvät pitkäaikaisoireet voivat olla itse taudin tai sen liitännäissairauksien aiheuttamia. Myös rankat sairaalahoitojaksot sekä taudin tai karanteenin aiheuttama passiivisuus altistavat potilaita niin fyysisille kuin psyykkisille oireille, joista kuntoutuminen voi viedä pitkään.
Ensioireeksi osalle sairastuneista on tullut maku- ja hajuaistin menetys, joka saattaa kestää viikkoja tai jopa kuukausia. Oireen on esitetty liittyvän taudin tarttumistapaan nenän limakalvoilta, jossa sijaitsevat ihmisen hajuhermot.
Hermostollisista niin sanotun pitkän covidin oireista ehkä puhutuin on ”aivosumu”, eli hyvin monimuotoinen neurologinen oireisto, johon liittyy muun muassa sanojen hakemista, keskittymisvaikeuksia ja ongelmia muistin kanssa. Sairastuneilla on esiintynyt myös univaikeuksia, aloitekyvyttömyyttä sekä aaltoilevaa yleistä jaksamattomuutta.
Koronavirus altistaa harvemmin aivoveritulpille
Koronavirustautiin sairastuneilla on esiintynyt myös autonomisen hermoston oireilua, kuten ruoansulatusoireita, sydämen tykyttelyä ja hengitysoireilua. Pitkäkestoiset hengitysoireet voivat liittyä hermostolliseen vaurioon tai koronavirusinfektion aiheuttamaan keuhkovaurioon. Joskus taustalla voivat vaikuttaa myös sydän- tai verenkierto-ongelmat.
Sydän- ja verisuonitautioireita sairastaneilla koronapotilailla on raportoitu verenpaineen vaihtelua sekä sydämen nopeaa rytmiä, joka tuntuu sydämentykyttelynä. Oireet voivat johtua autonomisen hermoston vaurioista, mutta koronavirus voi saada myös aikaan tulehduksia sydänlihaksessa, -pussissa tai verisuonissa.
Koronavirukselle ovat ominaisia myös veren hyytymisjärjestelmän poikkeavuudet, joiden taustalla voivat vaikuttaa varsinaisten aivojen tulehdusreaktioiden lisäksi pienet veritulpat hermostossa. Samasta syystä koronavirus altistaa – onneksi harvemmin – myös aivoveritulpille ja niiden aiheuttamille komplikaatioille.
Hoitokäytäntöjen taustalle tarvitaan kliinistä tutkimusta ja seurantaa
Koronavirustaudilla on selitetty monia pitkäaikaisia ja elämää hankaloittavia oireita, joita osalla koronan sairastaneista on esiintynyt.
Todistusaineisto puhuu kasvavissa määrin oireyhtymän eli niin sanotun pitkän covidin puolesta. Kokonaisuuden hahmottaminen vaatii kuitenkin vielä kliinistä tutkimusta ja seurantaa, ennen kuin varsinaisia hoitokäytäntöjä voidaan suositella.
Toistaiseksi mahdollisten korvaus-, etuus-, ja hoitopäätösten on tukeuduttava oireiden todentamiseen ja niiden vakiintuneisiin hoitokäytäntöihin.
Oireyhtymää ei tule kuitenkaan vähätellä, ja terveydenhuollon ammattilaisten on hyvä tuntea sen tausta ja monimuotoisuus.
Täytin 80 vuotta 8.3.2020. Olen voinut altistua covidille ke. 11.3.2020 rautatieaseman lippuhallin tungoksessa (yskiviä ihmisiä), jolloin vastikään alkaneen epidemian takia hiihtomatkoja etc. peruttiin. Olen merkinnyt itselleni ylös kevään 2020 aikana monta kuukautta kestäneitä kurkku kipeä (ikäänkuin panta tai vanne), nenä valui, ponnettomuutta, hikoilua yöllä, lonkka kipeä (kävely vaikeaa) ja ihomuutoksia.
Haluaisin tietää, voiko mahdollisen covidin sairastumisen todeta vielä nyt, näinkin pitkän ajan kuluttua?
Terv. Heikki Alanko
Hei Heikki!
Emme voi valitettavasti vastata yksittäisiin henkilökohtaista terveyttä koskeviin tiedusteluihin. Omaa terveyttäsi koskevissa kysymyksissä ota yhteys terveyskeskukseesi.
Sairastettu koronavirusinfektio on mahdollista todeta vasta-ainetestillä. On hyvä muistaa, että mikään testi ei ole 100-prosenttisen varma. Testistä voi saada väärän negatiivisen tai väärän positiivisen tuloksen. Vasta-ainetestin avulla voit alustavasti arvioida, oletko aiemmin sairastanut koronavirustaudin. Vasta-ainetestit havaitsevat vasta-aineet, joita elimistö muodostaa koronavirusta vastaan. Ne eivät siis havaitse suoraan itse virusta.
Lue lisää testeistä: https://thl.fi/fi/web/infektiotaudit-ja-rokotukset/ajankohtaista/ajankohtaista-koronaviruksesta-covid-19/oireet-ja-hoito-koronavirus/koronavirustestit/koronaviruksen-kotitestit
Tutkimuksessamme selvisi, että valtaosalla koronavirustartunnan saaneista vasta-aineet säilyvät yli puolen vuoden ajan. Lue lisää: https://thl.fi/fi/-/thl-n-tutkimus-valtaosalla-koronavirustartunnan-saaneista-vasta-aineet-sailyvat-yli-puolen-vuoden-ajan
Terveisin
THL:n viestintä
Voisiko THL kirjoittaa uuden päivitetyn katsauksen siitä, mitä ns. long covidista tällä hetkellä tiedetään? Luotettavaa kokonaisvaltaista päivitettyä tietoa tästä ei tahdo löytyä mistään. Tämä on oleellinen tieto heille, jotka vielä empivät rokotteen ottamista, ja yrittävät verrata rokotteen ottamisen ja ottamatta jättämisen välisiä riskejä. Yritän auttaa erästä heistä ymmärtämään, että nykytiedon valossa rokotteen ottamiseen liittyvät riskit ovat huomattavasti pienemmät kuin ottamatta jättämisen. Sitä on vain vaikea perustella luotettavasti, jos THL:n sivuilta ei löydy tästä uudempaa tietoa. Aiheesta voisi tehdä vertailevan artikkelin, koska moni ns. rokotevarovainen ei ymmärrä kokonaiskuvaa riskien välillä, eikä se ole ihme, kun tunnepohjaisia näkemyksiä esitetään muilla tahoilla aiheesta.
Voiko vuosi sitten long covid epäilyn vielä varmistaa?
Hei Paula!
Henkilökohtaista terveyttä koskevissa kysymyksissä voi olla yhteydessä omaan terveysasemaan tai työterveyshuoltoon. Lääkäri arvioi aina kunkin koronapotilaan oireet ja tilanteen.
Sairastettu koronavirus voidaan osoittaa vasta-ainetestillä, joka tehdään verinäytteestä. Testissä mitataan koronaviruksen vasta-aineita, joita syntyy, kun henkilö on sairastanut taudin. Emme kuitenkaan suosittele vasta-ainetestien käyttämistä yksittäisen henkilön sairastetun taudin osoittamiseksi.
Terveisin
THL:n viestintä
Onko paikkaa jonne voisi ilmoitaa oireita?
Meillä on lähipiirissä ilmeisesti omikron ja tästä oireena yleisesti tiedossa olevien lisäksi kaikilla rajuja mielialan heittelyitä ja sekavuutta sekä muistin pätkimistä jo viikon sisällä ensioireista. Lisäksi jälkitauti näyttää iskevän sinne mitä sairastunut on lapsena kroonisesti sairastanut. Minulla keuhkoputkentulehdusta, kaverilla poskiontelot ja kahdella korvatulehedukset.
Mietin kun kyseessä on uusi sairaus niin eikö olisi hyvä olla joku paikka jonne oireita voisi kirjata kun ohjeistus on että kotitesti ja karanteeni. Eihän kukaan saa näitä oireita tietoonsa.