Ovatko pitkään jatkuvat koronaoireet oma tautinsa? – mitä tiedämme ”long covidista”

Viruspandemioiden aiheuttamat liitännäissairaudet eivät ole uusi asia, ja niitä tiedetään esiintyvän monella virustaudilla varsin vaihtelevin taudinkuvin.

Vähemmän tunnettu aihe on kuitenkin virustautien pitkäaikaiset vaikutukset, jotka voivat kestää sairastuneilla pitkään, pahimmillaan koko loppuelämän. Koronaviruksen kohdalla vaikuttaa siltä, että osa pitkäaikaisoireista on taudille ominaisia, ja niistä puhutaankin niin sanottuna pitkä covid (long covid) -oireyhtymänä.

Taudin seurannan kannalta ollaan varsin varhaisessa vaiheessa, joten on vielä vaikea kuvata tieteellisellä tarkkuudella, mikä on keskimääräinen pitkittyneiden oireiden kesto, eteneminen ja vaimeneminen. Onneksi näyttää siltä, että pitkäaikaisia oireita kokee vain vähemmistö koronavirustaudin sairastaneista.

Vielä julkaisemattomien tutkimustulosten mukaan Britanniassa noin yksi kahdestakymmenestä koronaviruspotilaasta oireilee yli kahdeksan viikkoa diagnoosin saamisen jälkeen. Todelliset osuudet siitä, kuinka moni sairastuneista saa pitkäaikaisoireita, selvinnevät kuitenkin vasta myöhemmin.

Koronavirustaudin oirekirjo on laaja

Koronavirukseen liittyvät pitkäaikaisoireet voivat olla itse taudin tai sen liitännäissairauksien aiheuttamia. Myös rankat sairaalahoitojaksot sekä taudin tai karanteenin aiheuttama passiivisuus altistavat potilaita niin fyysisille kuin psyykkisille oireille, joista kuntoutuminen voi viedä pitkään.

Ensioireeksi osalle sairastuneista on tullut maku- ja hajuaistin menetys, joka saattaa kestää viikkoja tai jopa kuukausia. Oireen on esitetty liittyvän taudin tarttumistapaan nenän limakalvoilta, jossa sijaitsevat ihmisen hajuhermot.

Hermostollisista niin sanotun pitkän covidin oireista ehkä puhutuin on ”aivosumu”, eli hyvin monimuotoinen neurologinen oireisto, johon liittyy muun muassa sanojen hakemista, keskittymisvaikeuksia ja ongelmia muistin kanssa. Sairastuneilla on esiintynyt myös univaikeuksia, aloitekyvyttömyyttä sekä aaltoilevaa yleistä jaksamattomuutta.

Koronavirus altistaa harvemmin aivoveritulpille

Koronavirustautiin sairastuneilla on esiintynyt myös autonomisen hermoston oireilua, kuten ruoansulatusoireita, sydämen tykyttelyä ja hengitysoireilua. Pitkäkestoiset hengitysoireet voivat liittyä hermostolliseen vaurioon tai koronavirusinfektion aiheuttamaan keuhkovaurioon. Joskus taustalla voivat vaikuttaa myös sydän- tai verenkierto-ongelmat.

Sydän- ja verisuonitautioireita sairastaneilla koronapotilailla on raportoitu verenpaineen vaihtelua sekä sydämen nopeaa rytmiä, joka tuntuu sydämentykyttelynä. Oireet voivat johtua autonomisen hermoston vaurioista, mutta koronavirus voi saada myös aikaan tulehduksia sydänlihaksessa, -pussissa tai verisuonissa.

Koronavirukselle ovat ominaisia myös veren hyytymisjärjestelmän poikkeavuudet, joiden taustalla voivat vaikuttaa varsinaisten aivojen tulehdusreaktioiden lisäksi pienet veritulpat hermostossa. Samasta syystä koronavirus altistaa – onneksi harvemmin – myös aivoveritulpille ja niiden aiheuttamille komplikaatioille.

Hoitokäytäntöjen taustalle tarvitaan kliinistä tutkimusta ja seurantaa

Koronavirustaudilla on selitetty monia pitkäaikaisia ja elämää hankaloittavia oireita, joita osalla koronan sairastaneista on esiintynyt.

Todistusaineisto puhuu kasvavissa määrin oireyhtymän eli niin sanotun pitkän covidin puolesta. Kokonaisuuden hahmottaminen vaatii kuitenkin vielä kliinistä tutkimusta ja seurantaa, ennen kuin varsinaisia hoitokäytäntöjä voidaan suositella.

Toistaiseksi mahdollisten korvaus-, etuus-, ja hoitopäätösten on tukeuduttava oireiden todentamiseen ja niiden vakiintuneisiin hoitokäytäntöihin.

Oireyhtymää ei tule kuitenkaan vähätellä, ja terveydenhuollon ammattilaisten on hyvä tuntea sen tausta ja monimuotoisuus.

Lue lisää:

Ajankohtaista koronaviruksesta (Thl.fi)

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *