Viruspandemioiden aiheuttamat liitännäissairaudet eivät ole uusi asia, ja niitä tiedetään esiintyvän monella virustaudilla varsin vaihtelevin taudinkuvin.

Vähemmän tunnettu aihe on kuitenkin virustautien pitkäaikaiset vaikutukset, jotka voivat kestää sairastuneilla pitkään, pahimmillaan koko loppuelämän. Koronaviruksen kohdalla vaikuttaa siltä, että osa pitkäaikaisoireista on taudille ominaisia, ja niistä puhutaankin niin sanottuna pitkä covid (long covid) -oireyhtymänä.

Taudin seurannan kannalta ollaan varsin varhaisessa vaiheessa, joten on vielä vaikea kuvata tieteellisellä tarkkuudella, mikä on keskimääräinen pitkittyneiden oireiden kesto, eteneminen ja vaimeneminen. Onneksi näyttää siltä, että pitkäaikaisia oireita kokee vain vähemmistö koronavirustaudin sairastaneista.

Vielä julkaisemattomien tutkimustulosten mukaan Britanniassa noin yksi kahdestakymmenestä koronaviruspotilaasta oireilee yli kahdeksan viikkoa diagnoosin saamisen jälkeen. Todelliset osuudet siitä, kuinka moni sairastuneista saa pitkäaikaisoireita, selvinnevät kuitenkin vasta myöhemmin.

Koronavirustaudin oirekirjo on laaja

Koronavirukseen liittyvät pitkäaikaisoireet voivat olla itse taudin tai sen liitännäissairauksien aiheuttamia. Myös rankat sairaalahoitojaksot sekä taudin tai karanteenin aiheuttama passiivisuus altistavat potilaita niin fyysisille kuin psyykkisille oireille, joista kuntoutuminen voi viedä pitkään.

Ensioireeksi osalle sairastuneista on tullut maku- ja hajuaistin menetys, joka saattaa kestää viikkoja tai jopa kuukausia. Oireen on esitetty liittyvän taudin tarttumistapaan nenän limakalvoilta, jossa sijaitsevat ihmisen hajuhermot.

Hermostollisista niin sanotun pitkän covidin oireista ehkä puhutuin on ”aivosumu”, eli hyvin monimuotoinen neurologinen oireisto, johon liittyy muun muassa sanojen hakemista, keskittymisvaikeuksia ja ongelmia muistin kanssa. Sairastuneilla on esiintynyt myös univaikeuksia, aloitekyvyttömyyttä sekä aaltoilevaa yleistä jaksamattomuutta.

Koronavirus altistaa harvemmin aivoveritulpille

Koronavirustautiin sairastuneilla on esiintynyt myös autonomisen hermoston oireilua, kuten ruoansulatusoireita, sydämen tykyttelyä ja hengitysoireilua. Pitkäkestoiset hengitysoireet voivat liittyä hermostolliseen vaurioon tai koronavirusinfektion aiheuttamaan keuhkovaurioon. Joskus taustalla voivat vaikuttaa myös sydän- tai verenkierto-ongelmat.

Sydän- ja verisuonitautioireita sairastaneilla koronapotilailla on raportoitu verenpaineen vaihtelua sekä sydämen nopeaa rytmiä, joka tuntuu sydämentykyttelynä. Oireet voivat johtua autonomisen hermoston vaurioista, mutta koronavirus voi saada myös aikaan tulehduksia sydänlihaksessa, -pussissa tai verisuonissa.

Koronavirukselle ovat ominaisia myös veren hyytymisjärjestelmän poikkeavuudet, joiden taustalla voivat vaikuttaa varsinaisten aivojen tulehdusreaktioiden lisäksi pienet veritulpat hermostossa. Samasta syystä koronavirus altistaa – onneksi harvemmin – myös aivoveritulpille ja niiden aiheuttamille komplikaatioille.

Hoitokäytäntöjen taustalle tarvitaan kliinistä tutkimusta ja seurantaa

Koronavirustaudilla on selitetty monia pitkäaikaisia ja elämää hankaloittavia oireita, joita osalla koronan sairastaneista on esiintynyt.

Todistusaineisto puhuu kasvavissa määrin oireyhtymän eli niin sanotun pitkän covidin puolesta. Kokonaisuuden hahmottaminen vaatii kuitenkin vielä kliinistä tutkimusta ja seurantaa, ennen kuin varsinaisia hoitokäytäntöjä voidaan suositella.

Toistaiseksi mahdollisten korvaus-, etuus-, ja hoitopäätösten on tukeuduttava oireiden todentamiseen ja niiden vakiintuneisiin hoitokäytäntöihin.

Oireyhtymää ei tule kuitenkaan vähätellä, ja terveydenhuollon ammattilaisten on hyvä tuntea sen tausta ja monimuotoisuus.

Lue lisää:

Ajankohtaista koronaviruksesta (Thl.fi)

Kommentit

Seija Toivonen

24.01.2021 13:47

Hei! Olen huomannut, että monet käyttävät samaa maskia useita kertoja. Säilyykö teho, vaikka maski välillä hengityksestä kastuu? Tuntuu, että maskin käyttö on vaan näytös muille ja näennäisvelvollisuus.
Toivoisin, että kommentoisitte telkkarissa tätä ja onko mitään hyötyä maskista tuolla tavalla?

Arto

16.01.2021 01:48

Maailmalta kantautuu tietoja myös muista psykiatrisista ongelmista, kuten kohonneesta psykoosiriskistä.

Esim. https://www.nytimes.com/2020/12/28/health/covid-psychosis-mental.html

Mirjam Kuirinlahti

10.01.2021 14:45

Minulla oli pahaa oireilua maalis/huhtikuussa. Sain 2x cortisonia+1x antibioottia… Ei testattu.
Huhtikuun loppupuolella sairaala hoitoon, kaksipuolinen keuhkokuume, toinen puoli märkivä… Kesti elo-syyskuuhun kun pahin oli ohi,, loka/marras oli tyydyttävä miinus olo
Joulukuun alussa influenssa piikki.. Senjälkeen
Olo pohjassa, testattiin,, ei koronaa…. Kuumetta, väsymystä, yskimistä, tukkoisuutta, uupunut olen nyt… Mielestäni minulla oli keväällä covid
Testeihin en luota… Hamiltonilla vasta 4.testi onnistui… Miksi Suomessa otetaan nenästä?
Mielestäni nielusta ottaminen on järkevämpää..
Minusta tuntuu, että tämä on lopunelämän riesa
Ei ole vastustuskykyä enää… Uskaltaako sitä edes ottaa corona rokotetta kaiken tuon edellä mainitun vuoksi…. Mirjam

E. R.

06.01.2021 22:14

Ymmärtääkseni virusinfektiota seuraavaan väsymysoireyhtymään (G93.3) on koronan jälkimainingeissa sairastunut paljon perusterveitä työikäisiä aikuisia, joilla itse hengitystieinfektio on ollut lievä. Näin pitkäkestoiset uupumis- ja rasitusintoleranssioireet (mm. PEM) eivät oikein ole selitettävissä sillä, että ”elimistö toipuu ärhäkästä infektiosta hitaasti, se ottaa aikansa”. Ikävä kyllä puhutaan useita kuukausia kestävästä oireistosta, joka ei helpota.
Covid-19 taitaa ikävä kyllä laukaista joillakin ME/CFS-taudin.

J. H.

23.12.2020 00:47

Ei lääkäri estä kenenkään pääsyä vasta-ainetestiin. Julkisella sitä ei ole haluttu ottaa tutkimusvalikkoon (ylempien päättäjien päätös, ei yhdenkään tk-lääkärin) ja yksityisellä taas saat testin ihan koska vain haluat. Toisaalta ei ole mitään erityistä (etuutta tai hoitoa), mikä muuttuisi, oli sinulla sitten nimenomaan covidin aiheuttama pitkäkestoinen oireisto tai sitten jonkun muun viruksen, esim influenssan aiheuttama. Siten testi kuuluu kategoriaan ”kiva tietää”, mutta ei vaikuta mihinkään. Siksi ei ole sinne tutkimusvalikoimaan kelpuutettu.

TP

22.12.2020 18:29

Olisi mielenkiintoista lukea pohdintaasi tästä aiheesta myös ME/CFS:n kannalta, koska nyt ovat ensimmäiset long covid -potilaat alkaneet saada myös ME-diagnooseja. Ja Terveyskirjastoonkin lisätty covid-19 ME/CFS:n laukaisevaksi tekijäksi. Siis toki Long covid on eri asia kuin ME/CFS, mutta monilla se kuulostaa olevan myös, muun long covid -oireilun ohella (oireet jatkuneet yli 6kk, selkeä toimintakyvyn lasku, ortostaattisia oireita, unettomuutta, aivosumua sekä PEM-oire).

Satu

22.12.2020 17:42

Hienoa, että asiaan on herätty. Tässä pitää kuitenkin huomioida se, ettei meitä keväällä rajustikaan sairastaneita päästetty koronatestiin. Oireet olivat koronan, mutta lääkäreillä ei ollut lupaa testeihin. Meillä ei ole diagnoosia viranomaisten päätöksen vuoksi, mikä on oikeusvaltion kyseessä ollen rikos kansalaisia kohtaa. Nyt samat lääkärit estävät pääsyn vasta-ainetestiin kun kuulemma testeihin ei voi luottaa eikä niistä muutenkaan ole hyötyä! Tottakai olisi, että saisimme vahvistuksen sairastamisesta ja sitä myöten diagnoosin. Nyt kevään sairaustiedoissamme lukee määrittelemätön virusinfektio yms Kuka ja koska ottaa tämän asian hoitaakseen, ennen kuin vasta-aineet katoavat? Itse sairastuin jo maaliskuun alussa ja sairastin mm kunnon keuhko-oireita vielä heinä-elokuussa. Edelleen on jälkioireita. Kenellä on vastuu, kun emme saa oikeaa diagnoosia, eikä oireitamme oteta vakavasti ja sairaslomat ja huono kunto vie työpaikat alta? Ei uskoisi, että elämme Suomessa ja 2020-luvulla.

×
×
×

Vastaa

Käsitellään kommentteja...

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *