Meneillään oleva koronaepidemia on vaikuttanut sekä päihteiden että päihdepalveluiden käyttöön. Osa päihteiden käyttäjistä näyttää pudonneen pois palvelujen piiristä. Vaikka palveluita on edelleen verraten hyvin saatavilla, on THL:n keräämien tietojen mukaan päihdepalveluihin hakeutuminen vähentynyt osassa yksiköitä, ja osa asiakkaista on pudonnut kokonaan pois palveluista. Toki jotkin yksiköt tai palvelut ovat saaneet myös uusia asiakkaita muun muassa lisääntyneen ruoka-avun tarpeen tai vaikeutuneiden huumeongelmien vuoksi.

Päihdepalveluissa on jouduttu ottamaan samalla tavoin digiloikka kuin muillakin aloilla.  Etäpalveluilla on korvattu huomattava osa avohoidon vastaanottopalveluista. Osalle asiakkaista etäpalvelut eivät ole soveltuneet. Palveluista pois putoaminen voi johtua myös päihderiippuvuuden vakavuudesta ja heikentyneestä toimintakyvystä tai esimerkiksi huonoista asuinolosuhteista. Näille asiakkaille kasvokkaiset palvelut ovat usein välttämättömiä.

Erityisen hyvin etäpalvelut näyttäisivät THL:n keräämien tietojen mukaan tavoittavan nuoria, jotka jo ovat tottuneet erilaisiin etäyhteyksiin.

Epidemia on rajoittanut myös palveluita

Epidemia on vaikuttanut monin tavoin myös päiväkotien, neuvoloiden ja lastensuojelun toimintaan. Palveluiden muuttuneet toimintatavat ovat herättäneet huolta, saavatko päihteitä käyttävien vanhempien lapset riittävästi kipeästi tarvitsemaansa tukea.

Alkoholinkäyttö kotona ei ole tähän mennessä lisännyt päihdepalveluihin hakeutumista, vaikka poliisin kotihälytykset ovat lisääntyneet. Päihdepalveluiden tarve voi tulla esiin vasta viiveellä.

Vuodepaikkojen määrää ympärivuorokautisissa päihdepalveluissa on voitu vähentää tartuntavarotoimien vuoksi epidemian aikana. Vieroitushoitoa on saatavilla, mutta kiireettömään pidempiaikaiseen päihdekuntoutukseen pääsy on voinut vaikeutua ja viivästyä.

Uusia opioidikorvaushoitoja on aloitettu ja lääkehoidon jatkuvuus on pyritty varmistamaan eri tavoin: pidentämällä lääkkeenhaun välejä, pidemmillä kotilääkejaksoilla tai vaihtamalla lääke pitkäkestoiseen injektiolääkitykseen. Psykososiaalinen tuki on osin siirtynyt etäyhteyksien kautta annettavaksi.

Matalan kynnyksen palveluista huumeiden käyttäjien terveysneuvonta sekä pistovälineiden vaihto ovat jatkuneet epidemian aikana, mutta terveysneuvonnan yhteydessä annettavia muita palveluita, kuten hepatiittitestauksia ja rokotuksia, on saatettu rajoittaa.

Muutokset hätämajoituksen, päiväkeskusten ja ruoka-avun toiminnassa ovat vaikuttaneet näiden matalakynnyksisten palveluiden varassa olevien asiakkaiden yleiskuntoon: ravitsemus on heikentynyt, hygieniasta huolehtiminen vaikeutunut ja päiväaikaiset lepomahdollisuudet vähentyneet.

Avun tarpeeseen on pyritty vastaamaan tehostamalla jalkautuvaa työtä ja muuttamalla toimintamalleja. Esimerkiksi Turussa päiväkeskus muutettiin pienten ryhmien ruokailun tilaksi ja Helsingin kaupunki tarjoaa asunnottomille ateriajakelua päiväkeskuksista ja hätämajoitusyksiköstä. Nopeiden muutosten mahdollistajana on ollut päihdepalvelujen järjestäjien ja tuottajien välisen tiedonvaihdon ja yhteistyön tiivistyminen.

Hätämajoituksessakin noudatettavat turvavälit ovat vähentäneet vuodepaikkoja, mutta toisaalta hätämajoituspalveluja on hankittu enemmän, jotta akuuttiin tarpeeseen kyettäisiin vastaamaan.

Mitä tapahtuu rajoitusten purkamisen jälkeen

Koronpandemian aiheuttamat rajoitukset päihdepalveluissa ovat osoittaneet, kuinka tärkeitä matalankynnyksen palvelut ovat kaikkein heikoimmassa asemassa oleville ihmisille. Jalkautuvaa työtä tulee jatkaa myös rajoitusten purkamisen jälkeen, ja lämpimän ruoan jakelun jatkaminen on tärkeää.

Koronakriisi toi esille myös piiloasunnottomuuden. Hätämajoituspalvelujen lisäksi on tarpeen edelleen kehittää asumispalveluita ”asunto ensin”-periaatteella. Oma ovi ja pysyvä asunto vakauttavat elämää. Lisäksi kotiin vietävää tukea on vahvistettava.

Myös muiden perus- ja erityispalveluiden saatavuus ja sujuvuus on turvattava, jotta mahdolliset viiveellä ilmenevät ongelmat eivät kumuloidu esimerkiksi lapsiperheissä tai muita perussairauksia sairastavilla päihteiden käyttäjillä.

Päihdepalveluita voidaan tarvita myös työttömyyden jälkeen töihin tai etätyöjakson jälkeen työpaikalle palaamisen tukemiseksi, jos alkoholin käyttö on kotona lisääntynyt koronarajoitusten aikana. Vaikka työllistyminen ei ole aina mahdollista, pitkään työttömänä olleille matalan kynnyksen työtoiminta voi antaa mielekästä tekemistä ja rytmiä arkeen.

Etäpalvelut eivät voi korvata kasvokkaisia kohtaamisia

Osa koronapandemian rajoitusten myötä päihdepalveluissa käyttöön otetuista palvelumuodoista, kuten etäyhteyksien käyttö niin yksilö- kuin ryhmämuotoisissa palveluissa, on saanut hyvää palautetta. Osa niistä tullee jäämään käyttöön myös rajoituksia vähitellen purettaessa.

Päihde- ja mielenterveyspalveluita on tarpeen kriisinkin aikana tarjota kasvokkain, verkkopalvelut eivät voi korvata tätä työtä.

Lisätietoja:

THL:n Päihteet ja riippuvuudet -yksikkö kokoaa laadullista tietoa päihteiden käytön ja päihdepalveluiden muutoksista koronapandemian aikana. Päihdepalvelujen muutoksia koskevaan tiedonkeruuseen osallistuu tämän tekstin kirjoittajien lisäksi erikoissuunnittelija Minna Kesänen.

Neuvoja päihteiden käyttäjille koronaepidemian aikana

×
×
×

Vastaa

Käsitellään kommentteja...

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *