Sote-palveluiden järjestämisvastuu on historiallisesti siirtynyt hyvinvointialueille ja nyt on aika pyrkiä uudistuksen tavoitteeseen yhä yhdenvertaisemmista sote-palveluista. Kustannuksia on pyrittävä hillitsemään ja painopistettä siirtämään varhaisemmaksi, peruspalveluihin.
Päihteitä käyttävät raskaana olevat henkilöt ja vauvaperheet ovat palvelujärjestelmälle kallis ja haastava erityisryhmä, jonka hoito on tulevaisuuden päihdeongelmien ja -haittojen ennaltaehkäisyn ytimessä. Palvelukokonaisuuksien kehittämistä hyvinvointialueilla tukee viisi aluehanketta, joissa päihteitä käyttävien raskaana olevien henkilöiden ja vauvaperheiden palveluketjuja ja -kokonaisuuksia kehitetään ja tehostetaan raskauden aikaisen päihteidenkäytön tunnistamista.
Päihteitä käyttävät raskaana olevien henkilöiden ja vauvaperheiden palveluissa hyvinvointialueilla on vielä suuria eroja
Päihteitä käyttävien raskaana olevien henkilöiden ja vauvaperheiden tarvitsema laaja sote-palvelukokonaisuus muodostuu peruspalveluista ja vaativista erityispalveluista. Vielä toistaiseksi palvelujen saatavuudessa, sisällöissä ja päihteiden käytön tunnistamisessa on suuria eroja sekä yhteistyöalueiden (YTA) että hyvinvointialueiden välillä ja sisällä. Eroja on myös mm. päihdehoitoon ja -kuntoutukseen pääsyssä ja kuntoutusjaksojen pituuksissa, erikoissairaanhoidon palveluiden kuten HAL-poliklinikoiden (Huumeet Alkoholi Lääkkeet) lähetekriteereissä sekä alueiden palveluketjuissa ja palvelukokonaisuuksissa. Palvelut ovat pirstaleisia ja alueellinen tasa-arvo ei vielä toteudu.
Päihteitä käyttävät raskaana olevat henkilöt ja vauvaperheet eivät olet äänekkäästi vaatimassa itselleen palveluja. Päinvastoin – päihderiippuvuuteen voi liittyä päihteiden käytön salailua, pakonomaista käyttöä, vaihtelevaa hoitomotivaatiota ja palveluihin kiinnittymisen vaikeutta. Raskaus on suhteellisen lyhyt aika ja raskaus voidaan todeta myöhään. Kun raskaus selviää, on kiire toimia, koska sikiö ei voi odottaa. Palvelumme voivat olla jäykkiä ja palveluketjut vakiintumattomia.
Ei siis helppo lähtökohta toimivien palvelujen ja palvelukokonaisuuksien kehittämiselle eikä asiakkaiden äänen tai asiakasosallisuuden huomioimiselle. Meille on kuitenkin kertynyt kokemusta, jota myös hyvinvointialueet voivat palvelujen kehittämisessä hyödyntää.
Viisi aluehanketta hyvinvointialueiden tukena ja voimavarana – heitä kannattaa kuunnella
Vuosina 2021–2023 toteutetaan valtionavustuksin valtakunnallinen kehittämishankekokonaisuus, jonka tavoitteena on tehostaa raskaudenaikaisen päihteiden käytön tunnistamista sekä luoda toimivat ja yhdenvertaiset palveluketjut hyvinvointialueille.
Palvelujen yhdenvertaistaminen ei tarkoita olemassa olevien, toimivien palvelujen ja palveluketjujen purkamista. Kehittämistyön ytimessä on pikemmin valtakunnallisesti yhdenmukaisten toimintojen juurruttaminen aina päihteiden käytön tunnistamisesta vauvaperheen palvelukokonaisuuteen.
Aluehankkeilla on nyt paras kokonaiskuva YTA-alueensa ja sen hyvinvointialueiden päihteitä käyttävien raskaana olevien henkilöiden ja vauvaperheiden tarvitsemien palvelujen nykytilasta, erityispiirteistä, kehittämistarpeista ja ratkaisuista. Heillä on valtakunnallinen tuki THL:ltä ja tätä myötä valtakunnallinen verkosto, joka mahdollistaa erityisryhmän ja sen palvelujen kokonaiskuvan hahmottamisen, seurannan ja kehittämisen hyvinvointialue-, YTA- ja valtakunnallisella tasolla.
Hankkeissa hyödynnetään myös kokemusasiantuntijoita, jolloin asiakkaiden ääni pääsee kuuluviin. Hyvinvointialueiden kannattaa aktiivisesti kuunnella näitä viittä aluehanketta ja tehdä yhteistyötä heidän kanssaan.
Onko tietyn erityisryhmän huomioimisella hyvinvointivaikutuksia tai taloudellista hyötyä?
Väitämme, että kyllä on. Arvion mukaan 6 prosentissa raskauksista naisella on päihderiippuvuus, jolloin päihteille altistuisi vuosittain noin 3 000 sikiötä. Päihteiden käytön varhaisen tunnistamisen ja hoitoon ohjaamisen tehostamisella voidaan määrää vähentää. Palvelukokonaisuuksia kehittämällä voidaan vähentää päihteiden käytön ongelmien aiheuttamia haitallisia lapsuudenaikaisia kokemuksia (adverse childhood experiences, ACE).
ACE-kokemusten kasautumisella on merkittäviä haitallisia vaikutuksia elinikäiseen terveyteen ja elinajanodotteeseen. Kustannukset huonosta kohderyhmän hoidosta näkyvät monella sektorilla, niin terveydenhuollossa, sosiaalihuollossa kuin järjestyksen ja turvallisuuden ylläpidon kuluissakin.
Nuorten päihteiden käytön ennaltaehkäisy alkaa vanhempien päihde- ja mielenterveysongelmien havaitsemisella ja hoitamisella. Lapsuuden kaltoinkohtelu, esimerkiksi perheessä olleet päihdeongelmat, lisäävät nuorten päihdekokeilujen riskiä. Lapsuuden haitalliset kokemukset selittävät merkittävän osuuden aikuisiän päihdehäiriöistä.
Päihteitä käyttävät raskaana olevat henkilöt ja vauvaperheet tarvitsevat näkyvyyttä, resursseja ja erityishuomiota alueellisesti ja valtakunnallisesti. Pieni erityisryhmä jää helposti isompien varjoon. Tämän erityisryhmän huomiotta jättämisellä on kalliita ja laajoja seurauksia yhteiskunnalle ja sivisote-sektoreille. Suuri osa haitoista on nähtävissä vasta vuosien päästä nuorison voinnissa, työllisyydessä, nuorten päihteiden käytössä ja huumekuolemissa.
Alueelliset hankkeet:
- HYKS: ETU-hanke
- KYS: VAURAS-hanke
- OYS: Päkä-hanke
- TAYS: Samassa repussa-hanke
- TYKS: Tupa-hanke
Hyvä, valaiseva ja tarpeellinen blogi. Toivottavasti julkaistaan myös sanomalehdissä.