Palvelujärjestelmän kriisinsietokyky ja mukautumisvalmius osoittautuivat koronaepidemian aikana hyviksi

Suomi onnistui pysäyttämään uuden koronaviruksen etenemisen määrätietoisilla rajoitustoimilla ja väestön tuella. Poikkeusolot julistettiin hallituksen ja presidentin yhteisen ymmärryksen perusteella maaliskuun puolivälissä ja poikkeusolot päättyivät kesäkuun puolivälissä.

Yksilöihin kohdistuneista rajoitustoimista rankimmat ovat olleet Uudenmaan eristäminen maaliskuun lopulta huhtikuun puoliväliin sekä yli 70-vuotiaiden velvoittaminen eristäytymään.

Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmä kesti hyvin koronaepidemian aiheuttaman iskun.

Ensimmäinen koronatartunta todettiin turistilla Lapin sairaanhoitopiirissä tammikuun lopulla. Ensimmäinen kotimainen koronatartunta todettiin helmikuun lopulla ja sen jälkeen laboratoriossa varmennettujen tartuntojen määrä kymmenkertaistui viikon välein: ensimmäisestä (25.2.) tuhannenteen (24.3.) tartuntaan kului vain neljä viikkoa.

Kovassa kiireessä ja paineessa pystytettiin laboratorioihin testausmenetelmät, hankittiin testit ja organisoitiin näytteiden kerääminen suositusten mukaisilta väestöryhmiltä. Testausten strategia muutettiin maaliskuun puolivälissä ja uudelleen huhtikuun puolivälissä, kun testausvalmiudet oli saatu kasvatettua riittäviksi.

Testeillä todettujen tartuntojen lukumäärien kasvu taittui laskevalle trendille Uudenmaan eristämisen ensimmäisten viikkojen aikana.

Koronaepidemian kestoksi arveltiin maaliskuun lopulla 4–6 kuukautta ja tehohoitoon ennustettiin päätyvän 3600 koronatautipotilasta. Onneksi kävi toisin. Tätä kirjoitettaessa koronaepidemia on vahvasti hiipumassa – neljän kuukauden jälkeen. Terveydenhuollon vuodeosastoilla on hoidettu koronapotilaita lähes 33 hoitovuoden verran, joista yhdeksän hoitovuotta tehohoidossa.

Varautuminen koronapotilaiden hoitoon on vaatinut terveydenhuollon organisaatioilta ja toimijoilta sekä erityisesti hoitohenkilökunnalta paljon. Henkilöstöä on koulutettu ja siirretty uusiin tehtäviin.

Erikoissairaanhoidossa organisoitiin, perustettiin, ylläpidettiin ja lopulta purettiin eristettyjä osastoja ja tehohoidon yksiköitä. Perusterveydenhuollossa varauduttiin koronapotilaiden tulvaan, perustettiin testauspisteitä ja organisoitiin erillisiä koronavastaanottoja.

Korona verotti palveluihin liittyviä käyntejä

Varautuminen ja palvelujärjestelmän resurssien siirrot ja rajoitustoimet näkyivät myös palvelujärjestelmän seurannan luvuissa.

Poikkeusolojen alussa perusterveydenhuollon kotihoidon käynnit vähenivät puoleen kuluvan vuoden alun tasosta. Samoin näyttää käyneen avosairaanhoidon ja suun terveydenhuollon käynneille.

Mielenterveys- ja päihdepalvelujen käynnit ovat pysyneet vuoden alun tasolla koko kevään ajan. Senioriasiakkaiden (70 vuotta täyttäneet) lukumäärät avohuollossa ja avosoiraanhoidossa vähenivät poikkeusolojen alussa ja siirtyivät nykyisille vuoden alun tasoa pienempiin lukumääriin. Neuvolan ja kouluterveydenhuollon palveluja vähennettiin merkittävästi.

Kävijämäärän laskun myötä hoitoon pääsi kiireettömälle lääkärin käynnille terveyskeskuksissa maalis-huhtikuussa nopeammin kuin vuotta aiemmin. Oletettavasti tämä johtuu käyntien vähentyneestä kokonaismäärästä. Odotusajat sairaaloiden kiireettömään erikoissairaanhoitoon sitä vastoin kasvoivat poikkeuksellisen paljon keväällä 2020, ennustaen kertyvää hoitovelkaa.

Julkisten ja yksityisten terveydenhuollon toimijoiden Potilastiedon arkistoon tallentamien uusien palvelutapahtumien, kuten käyntien, lukumäärät lähtivät laskuun poikkeusolojen alussa, sukelsivat siitä neljän viikon kuluttua, jonka jälkeen kääntyivät kasvavalle trendille. Kesäkuun aikana on jo tavoiteltu vuoden alun lukumääriä eli noin neljä miljoonaa palvelutapahtumaa viikoittain.

Hamstrausta vai varautumista? Lääkeostot lisääntyivät huomattavasti

Väestö varautui poikkeusoloihin myös ostamalla lääkkeitä. Muutamaa viikkoa ennen poikkeusolojen alkua sairausvakuutuksesta korvattavien lääkeostojen kokonaismäärä alkoi kasvaa edellisvuoteen verrattuna ja oli huipussaan poikkeusolojen julistamisviikolla. Sama ilmiö näkyi kaikissa sairaanhoitopiireissä. Lääkeostojen lukumäärä oli huipussaan yli kolmanneksen suurempi kuin edellisenä vuonna. Lääkeostojen ylimäärä näkyi myös Kanta-palvelujen lääkeosiossa.

Poikkeusolojen ensimmäisillä viikoilla väestö pyysi Omakannassa uusimaan sähköisiä lääkemääräyksiä poikkeuksellisen paljon. Sähköisiä lääkemääräyksiä laadittiin myös Kelain-palvelussa poikkeuksellisen paljon maaliskuussa.

Etäasiointi tehostui

Vakava epidemia ja siihen liittyvät rajoitustoimet ovat aiheuttaneet merkittäviä uhkia ihmisten elämään ja toimeentuloon. Kriiseistä kuitenkin opitaan ja niiden myötä toimintatapoja kehitetään.

Koronakriisin seurauksena eräs tärkeä muutos näyttää vahvistuvan: kokonaisuutena asioinnin määrä sosiaali- ja terveydenhuollon palveluissa on vähentynyt, mutta etäasiointi on noussut uudelle tasolle. On myös perusteltua olettaa, että etäpalvelujen kehitys jatkuu aiempaa nopeampana.

Vaikka parannettavaa on aina, kaiken kaikkiaan sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmän kriisinsietokyky ja mukautumisvalmius ovat osoittautuneet koronaepidemian aikana hyviksi.