Viranomaisilla on Suomessa velvollisuus arvioida vakavan parisuhdeväkivallan ja kuoleman vaaran riskiä, mikäli asiakas kertoo heille kokemastaan lähisuhdeväkivallasta. Jotta väkivaltakokemukset tulisivat ilmi ja ihmisiä voitaisiin auttaa, sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten tulee ottaa väkivalta systemaattisesti puheeksi seulonnan kaltaisesti eli kysyä väkivallasta kaikilta asiakkailta.
Euroopan neuvoston naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan ehkäisemisestä ja torjumisesta tehty Istanbulin sopimus asettaa velvoitteita sopimuksen hyväksyneille maille, kuten Suomelle. Edellä mainittu riskinarviointivelvoite on näistä yksi.
Suomessa kansallisena riskinarvioinnin ja -hallinnan menetelmänä on Iso-Britanniassa kehitetty MARAK (MARAC = A Multi-Agency Risk Assessment Conference). MARAK on uhrilähtöinen vakavan parisuhdeväkivallan moniammatillinen riskinarvioinnin ja uhrin auttamisen menetelmä. Sen tavoitteena on, että parisuhdeväkivalta ja sen uhka saadaan loppumaan. THL koordinoi toimintamallin käyttöä Suomessa.
Menetelmä ei vielä kata kaikkia hyvinvointialueita
Moniammatillista riskinarviointia tekeviä MARAK-työryhmiä on Suomessa tällä hetkellä 39. Vaikka lähes kaikilla hyvinvointialueilla toimii ainakin yksi MARAK-työryhmä, monilla alueilla työryhmän toiminta ei kata koko hyvinvointialuetta. Näin ollen kaikki kansalaiset eivät ole yhdenvertaisessa tilanteessa palvelujen saatavuuden näkökulmasta.
Neljällätoista hyvinvointialueella Kainuussa, Itä-Suomessa, Kaakkois-Suomessa, Hämeessä, Satakunnassa sekä osittain Uudellamaalla ja Pohjanmaalla MARAK-toiminta on kaikkien sitä tarvitsevien saatavilla. Seitsemällä hyvinvointialueella toimii MARAK-työryhmiä, mutta työryhmät eivät palvele kaikkia alueen asukkaita. Helsingissä MARAK-menetelmä ei ole käytössä lainkaan vaan siellä kehitetään omaa mallia riskinarviointiin.
MARAK-työryhmien asiakkaat ovat kokeneet monenlaista väkivaltaa, kuten vainoa
Tilastotiedon mukaan MARAK-työryhmien asiakkaat ovat kokeneet monimuotoista väkivaltaa. Vainoa on kokenut 88 prosenttia asiakkaista. Vainon kokemukset ovat merkittävästi nousseet vuodesta 2019, jolloin vainoa oli kokenut vajaa puolet (44 prosenttia) asiakkaista.
Valtaosalla eli 92 prosentilla MARAK-asiakkaista oli samassa taloudessa asuvia lapsia. Suurin osa (71 prosenttia) samassa taloudessa asuvista lapsista olivat vielä aivan pieniä, iältään 0–6-vuotiaita. MARAK-työssä tulisikin kiinnittää erityistä huomioita myös lasten turvallisuuteen.
MARAK-toimintaa tulisi kehittää osalla alueista, jotta kansalaiset saavat palvelua yhdenvertaisesti
Yksi tavoite sote-palveluiden siirrossa kunnilta hyvinvointialueille oli kansalaisten yhdenvertaisempi mahdollisuus päästä palveluihin ja tulla autetuksi. Mikäli hyvinvointialueen sisällä riskinarviointi ja -hallinta toteutuu vain osittain, tilanne ei ole kansalaisille yhdenvertainen. Parisuhdeväkivallan puheeksi ottaminen, parempi tunnistaminen ja riskinarviointi edellyttävät ammattilaisten kouluttamista ja menetelmien koordinaatiota.
Jotta yhdenvertaisuus riskinarvioinnin osalta voisi tulevaisuudessa toteutua paremmin, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos tukee hyvinvointialueita vahvistamalla MARAK-toiminnan kansallista koordinaatiota vuosina 2023–2024. MARAK-menetelmän käyttöä yhtenäistetään kansallisesti ja tuetaan sen viemistä katvealueille, jotta kaikilla vakavan parisuhdeväkivallan kokijoilla olisi mahdollisuus moniammatillisen MARAK-työryhmän tukeen.