”Lapsuus ja vanhemmuus eivät toteudu tyhjiössä.” Näillä sanoilla MLL:n Esa Iivonen aloitti puheenvuoronsa Lapset, nuoret ja perheet 100-vuotiaassa Suomessa -seminaarissa. Arvot, normit ja palvelurakenteet vaikuttavat perustavalla tavalla lasten ja perheiden elinoloihin ja hyvinvoinnin rakentumiseen.
Tulevat maakunnat järjestävät sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen myötä lasten ja perheiden kaikki sosiaali- ja terveyspalvelut sekä pitävät huolta niiden yhdenvertaisesta saatavuudesta koko maakunnan alueella.
On maakuntien vastuulla sovittaa lasten, nuorten ja perheiden palvelut yhteen lähipalveluperiaatteella toimivaksi kokonaisuudeksi.
Toimintaympäristö muuttuu
Miten muuttuvassa toimintaympäristössä voidaan varmistaa lapsen ja perheen paras mahdollinen tuki ja palvelut? Suomen kaikissa 18 maakunnassa kehittämistyötä tekevät uskovat siihen, että hallinnonalojen rajat ylittävä ja myös maakuntien sekä kuntien rajat ylittävä yhteinen tahtotila ja työ lapsen parhaaksi on mahdollista.
Palvelut voidaan organisoida ja työtä tehdä niin, että lasten ja perheiden voimavarat vahvistuvat ja työ on lapsi- ja perhelähtöistä. Lapsi- ja perhelähtöisyys edellyttää, että maakunnan ja sen alueen kuntien lasten ja perheiden terveyttä ja hyvinvointia edistetään yhtenäisten periaatteiden ja linjausten mukaisesti. Yhtenäiset linjaukset tukevat myös henkilöstövoimavarojen tarkoituksenmukaista ja kustannustehokasta käyttöä.
Tulevassa sote- ja maakuntauudistuksessa lapsiperheiden palveluihin syntyy uusia yhdyspintoja. Keskeiset yhdyspinnat muodostuvat 1) maakuntien järjestämisvastuulla olevien sote-palvelujen ja kuntien järjestämien varhaiskasvatuspalvelujen välille, 2) sote-palvelujen ja järjestö- ja seurakuntatoiminnan sekä 3) varhaiskasvatuspalvelujen ja järjestö- ja seurakuntatoiminnan välille. Eteenpäin päästään, kun sovitaan tarvittavista yhteistyörakenteista ja käytännöistä sekä huolehditaan johtamisesta, koordinaatiosta sekä palvelujen ja toimintojen yhteensovittamisesta.
Lapsiperheiden palvelut kootaan maakunnissa toimivaksi kokonaisuudeksi
Perhekeskustoimintamalli on uudenlainen tapa tukea kaikkia lapsia ja perheitä heidän yksilöllisten tarpeidensa mukaisesti. Maakunnallista perhekeskustoimintamallia perheiden tueksi kehitetään Lapsi- ja perhepalvelujen muutosohjelmassa (LAPE).
Perhekeskuksella tarkoitetaan lähipalvelujen kokonaisuutta, joka sisältää lapsille ja perheille suunnatut hyvinvointia ja terveyttä sekä kasvua ja kehitystä edistävät sekä varhaisen tuen ja hoidon palvelut. Se on lapsi- ja perhelähtöinen tapa verkostoida uudelleen nykyisin hajanaiset lasten ja perheiden palvelut siten, että jokainen lapsi ja perhe saa tarvitsemansa tuen ja avun.
Näin yhteen sovitettu toiminnallinen kokonaisuus tuottaa myös synergiaetuja. Perhekeskus tarjoaa rakenteen maakuntien sosiaali- ja terveyspalveluiden, kuntien järjestämien palveluiden sekä järjestöjen ja seurakuntien toiminnan yhteensovittamiseksi ja koordinoimiseksi.
Lapsi ja perhe hyötyvät uudistuksesta
Lasten, nuorten ja perheiden ottaminen mukaan kehittämään ja arvioimaan toimintaa on yksi perhekeskuksen kriteereistä. Lapset ja perheet pystyvät vaikuttamaan heille suunnattaviin palveluihin osallistumalla palvelujen suunnitteluun ja kehittämiseen sekä antamalla palveluista palautetta.
Perhekeskustoimintamallin suunnittelussa on myös huomioitu ja parannettu toimintatapoja, jotka mahdollistavat perheiden arjen tukemisen entistä paremmin. Kohtaamispaikat luovat perheiden keskinäiselle vuorovaikutukselle nykyistä toimivammat edellytykset. Useita palveluja samanaikaisesti tarvitsevalle perheelle nimetään oma perheen palvelukokonaisuudesta vastaava työntekijä, joka huolehtii palvelujen koordinoinnista ja tukee perhettä pitkäjänteisesti. Perhe tulee näin parhaiten autetuksi.
Aiheeseen liittyvää
Sivistystoimen ja soten palveluiden lapsi- ja perhelähtöisyys vaatii yhteistä toimintakulttuuria (OKM:n ja STM:n tiedote 7.2.2018)
Matalan kynnyksen palvelujen verkostoiminen – Perhekeskustoimintamalli