Mielenterveys- ja päihdeongelmat koskettavat kaikkia väestöryhmiä, mutta erityisen kipeästi lapsia ja nuoria. Vakavien mielenterveysongelmien ja itsetuhoisuuden kanssa painivien nuorten riipaiseva todellisuus on noussut esille Kun nuori mieli särkyy -teemaviikolla.
Järkyttävää on, että nuoret eivät saa apua, vaikka sitä pyytäisivät. Myös pienet lapset jäävät liian yksin, kun vanhempien ongelmia ei tunnisteta tai he eivät saa tarvitsemaansa hoitoa.
Päihde- ja mielenterveysongelmissa on kyse haasteiden sumasta, joka aiheuttaa mahdollisesti elinikäisiä ja valitettavan usein myös sukupolvesta toiseen siirtyviä traumoja.
Alkoholismi voi ilmiönä kätkeä sisäänsä fyysisten sairauksien lisäksi esimerkiksi psykoottista käyttäytymistä, henkistä ja fyysistä väkivaltaa sekä kaltoinkohtelua. Alkoholistin maailmankuva voi olla vääristynyt ja ajattelutapa vinoutunut tavalla, jonka kykenee aistimaan vain sairastuneen lähipiiri.
Päihde- ja mielenterveysongelmien moniulotteisuuden vuoksi niihin voi ulkopuolisen olla äärimmäisen vaikea puuttua.
Lapsiperheiden mielenterveys- ja päihdetyön merkitys perheille on tunnistettu. Se on nostettu yhdeksi perhepalvelujen kehittämistyön painopistealueeksi vuosille 2020–2022. Perhekeskuksissa voidaan siten jatkaa varhaisen tuen, hoidon ja kuntoutuksen kokonaisuuden vahvistamista.
Tärkeää on syventää toimintaa valtakunnallisesti, jotta kaikki lapset ja nuoret saisivat tarvitsemansa avun ja tuen riittävän ajoissa. Lisäksi mielenterveysstrategia ohjaa mielenterveystyötä vuoteen 2030. Strategia kattaa myös päihdepalvelut ja sisältää itsemurhien ehkäisyohjelman.
Lapsella on taikavoimia ennakoida
Lapsiperheissä päihde- ja mielenterveysongelmat usein pysyvät piilossa, ja niitä myös aktiivisesti piilotetaan. Ne kietoutuvat toisiinsa siten, että usein on hankala erottaa, kumpi oli ensin.
Lapsi, joka elää päihde- ja/tai mielenterveysongelmaisen vanhemman kanssa, oppii erilaisia elämäntaitoja kuin mitä yhteiskunta hänen varalleen on suunnitellut. Kovasta yrityksestä huolimatta hän ei välttämättä opi matematiikkaa tai muista äidinkielen sijaismuotoja. Hän myöhästyy usein koulusta ja tunneilla nukuttaa.
Hänellä on silti taikavoimia, joista kukaan ei tiedä. Hän on oppinut tulkitsemaan aikuisten eleitä ja ilmeitä, jotta voisi ennakoida tulevat tapahtumat. Hän on oppinut kulkemaan varjoissa näkymättömänä, silloin kun tarve vaatii. Vaikka hän on vielä lapsi, hän ajattelee aikuisten asioita.
Selviytyäkseen hän on voinut kehittyä mestarihuijariksi, ja hän osaa kutoa monimutkaisen tarinoiden verkon ympärilleen, jonka suojissa hän ajattelee olevansa turvassa. Kunhan kukaan ei vaan saa tietää, mitä kotona tapahtuu, koska siitä tulee taatusti lisää ongelmia.
Vaikeista asioista ei ole helppo puhua
Mielenterveys- ja päihdeongelmat edellyttävät vahvaa osaamista ammattilaisilta. Eräs pitkään perheiden parissa töitä tehnyt psykologi totesi joskus, että osa päihde- ja mielenterveysongelmista kärsivistä vanhemmista ansaitsisi Oscar-palkinnon. He ovat maailman parhaimpia näyttelijöitä.
Ammattilaiset ovat valtavan haasteen edessä, koska avun tarve on tunnistettava, vaikka työskentelyn näennäinen syy olisi jotakin aivan muuta kuin varsinainen ongelma.
Lapsi tai vanhempi saattaa vastaanotolla punnita työntekijää: ”Onkohan tämä ihminen minun salaisuuteni arvoinen?” Työntekijälle puolestaan voi olla selvää, että jotain on vialla ja huoli voi herätä, mutta ongelmasta on vaikea saada otetta.
Vaikeista asioista on hyvin vaikea puhua. Kohtaamisen merkitys korostuu, sillä luottamus lähtee rakentumaan heti ensimmäisestä tapaamisesta. Aito kiinnostus, kuunteleminen ja läsnäolo voivat kuitenkin saada ihmeitä aikaan.
Edes yksi turvallinen aikuinen
Lapsen elämä kulkee omalla painollaan eteenpäin, ja hän lopulta aikuistuu. Hänellä on perhe ja työpaikka ja kaiken pitäisi olla hyvin. Silti tuntuu pahalta. Koska alkoholistin lapsi on aikuisenakin alkoholistin lapsi ja mielenterveysongelmien keskellä eläminen on voinut saada aikaan tietynlaiset käyttäytymismallit ja ajattelutavat, joista on vaikea pyristellä eroon.
Lapsena koetut traumat, turvattomuus ja pettymykset voivat alkaa purkautua aikuisena. Parisuhteeseen voi tulla ongelmia, omat lapset saattavat alkaa oireilla. Hyvin monet vanhemmat suorittavat ja selviytyvät arjestaan hyvin, vaikka heidän taustallaan on järkyttäviä ja traumaattisia kokemuksia.
Ihanteellista olisi, että heillä olisi lapsena ollut joku aikuinen, jolle he olisivat voineet puhua. Tutkimusten mukaan yksikin turvallinen aikuinen auttaa lasta selviytymään.
Väitän, että ammattilaisten yksi tärkeimmistä tehtävistä on yrittää olla juuri se aikuinen, jolle lapsi tai vanhempi voi uskoutua. Lapsuudessa koetut asiat eivät katoa minnekään, mutta niiden kanssa voi oppia elämään.
Avunpyyntöön on tartuttava heti
Tulevassa päihde- ja mielenterveyspalvelujen kehittämiskokonaisuudessa ammattilaiset saavat koulutusta, jotta he voisivat entistä paremmin tunnistaa ja kohdata päihde- ja mielenterveysongelmien parissa painivat lapset, nuoret ja vanhemmat ja osaisivat antaa oikeanlaista apua.
Ennen kaikkea jos lapsi tai vanhempi pyytää apua, on oltava luottamuksen arvoinen ja toimittava heti.
Tärkeää on myös integroida perus- ja erityispalvelut siten, että tieto kulkee molempiin suuntiin ja yhteistyö sujuu hyvin. Aikuispsykiatrian asiakkailla on usein lapsia, ja tieto vanhemman hoitokontaktista voi olla ratkaisevan tärkeä ammattilaiselle, joka yrittää auttaa oireilevaa lasta.
Samoin aikuissosiaalityön ja lapsiperhepalveluiden välistä yhteistyötä tulee tiivistää ja systematisoida. Erittäin suuressa roolissa on kasvatus- ja perheneuvonta, jonka osaamisen tulee olla entistä vahvemmin arjessa ja peruspalveluissa hyödynnettävissä.
Moniulotteiseen ja monin tavoin kompleksiseen perheen tilanteeseen voi parhaiten vastata monialaisella yhteistyöllä. Tämä kehittämistyö on alkanut, ja jatkuvuuden turvaaminen on ensiarvoisen tärkeää.
Lue lisää:
Lapsi- ja perhepalvelujen kehittäminen jatkuu (STM:n tiedote 24.10.2019)