Pohjoismainen yhteistyö – jotta jokainen vammainen lapsi ja nuori olisi oman elämänsä pääosassa

Miltä lapsesta tai nuoresta tuntuu, jos häneltä unohdetaan toistuvasti kysyä, mitä hän haluaisi elämällään tehdä? Tai jos hän ei voi vaikuttaa siihen, miten kuluttaa vapaa-aikansa, mihin ryhmiin kuuluu tai yleensäkään kertoa mielipidettään?  Tai miltä hänestä tuntuu, jos ei voi vaikuttaa yhteiskuntaan edes omassa lähipiirissään?

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) yhdessä pohjoismaisten kumppaniensa kanssa työskentelee sen eteen, ettei yhdenkään vammaisen lapsen tai nuoren elämässä olisi näin.

Osallisuudella tai sen puutteella on ratkaiseva merkitys ihmisen elämänlaatuun. Kaikilla ihmisillä on oikeus hyviin sosiaalisiin suhteisiin, tulla nähdyiksi ja kuulluiksi ja osallistua päätöksiin, jotka liittyvät heidän elämäänsä. Vammaisilla lapsilla ja nuorilla, jotka voivat vaikuttaa asioihinsa kotona ja koulussa, on tutkimusten mukaan parempi henkinen terveys kuin samanikäisillä, jotka eivät voi vaikuttaa asioihinsa.

Osallisuus on nostettu keskeiseen asemaan myös Suomen ensimmäisessä kansallisessa lapsistrategiassa.

Osallisuuden asiantuntijaryhmä vertailee pohjoismaisia kokemuksia

THL:n Vammaisuus yhteiskunnassa -tiimillä on mahdollisuus tehdä vammaisuuskysymyksissä yhteistyötä muiden pohjoismaisten asiantuntijoiden kanssa. Tiimiläisemme ovat jäseninä Pohjoismaisen lapsi- ja nuorisoyhteistyökomitean (NORDBUK) nimittämässä asiantuntijaryhmässä.

Vahvistaakseen lasten ja nuorten oikeuksia ja osallisuutta yhteiskunnassa NORDBUK ja Pohjoismainen hyvinvointikeskus (NVC) aloittivat hankkeen, jossa lisätään vammaisten lasten ja nuorten osallisuuteen liittyvän tiedon- ja kokemustenvaihtoa Pohjoismaiden välillä. NORDBUK ja NVC toimivat molemmat Pohjoismaiden ministerineuvoston alaisuudessa.

Nuoret kertoivat arjen todellisuudesta

Viime vuoden tammikuussa THL:n Vammaisuus yhteiskunnassa -tiimi järjesti NVC:n kanssa Helsingissä pohjoismaisen konferenssin. Osallistujina oli pohjoismaisia nuorisovaltuutettuja, joilla on erilaisia toimintarajoitteita. Nuoret antoivat meille arvokkaita näkemyksiä ja tietoa niistä monenlaisista esteistä, joita vammaiset nuoret elämässään kohtaavat.

Nuorisovaltuutettujen näkemykset sisältyvät asiantuntijaraporttiin, joka koottiin konferenssin työryhmien pohjalta. Asiantuntijaraportissa ”See, listen and include”, nostetaan esiin, mitä vammaiset lapset ja nuoret Pohjoismaissa ajattelevat oikeudestaan tulla kuulluiksi. Raportti osoittaa, että lasten ja nuorten oikeuksien ja heidän arjen todellisuutensa välillä on kuilu.

Raportissa kuvataan myös joitakin tavallisimpia osallisuuden esteitä, joita lapset ja nuoret kohtaavat eri yhteyksissä. Vammaiset nuoret kertovat arjestaan, jossa sosiaalisen kanssakäymisen mahdollisuudet ovat rajallisemmat kuin muilla nuorilla. Ongelmat voivat liittyä esteettömyyteen, esimerkiksi avustajan tarpeeseen, portaisiin, painaviin oviin tai esteettömien wc-tilojen puuttumiseen. Ne voivat myös liittyä saavutettavan tiedon puutteeseen, esimerkiksi selkokielisen tiedotuksen tai muun selkokielisen materiaalin puuttumiseen.

Nuorten mukaan yhteiskunnassamme ollaan liian ennakkoluuloisia ja tietämättömiä sen suhteen, millainen ympäristö mahdollistaisi toimimisen yhdessä vammaisten ihmisten kanssa. Osa nuorista oli esimerkiksi jättäytynyt pois vapaa-ajan toiminnasta, koska he pelkäsivät ikävää vastaanottoa.

Vammaisen lapsen oman näkemyksen ilmaisua voi tukea ja siihen on työkaluja

Aikuinen sosiaalialan työntekijä tarvitsee monenlaisia vuorovaikutustaitoja voidakseen tukea vammaisten lapsen oman näkemyksen ilmaisua. Kommunikaation tukena voidaan käyttää puhetta tukevia, täydentäviä tai korvaavia kommunikaatiomenetelmiä kuten tukiviittomia, kuvia, erilaisia korttisarjoja, palautetauluja, keskustelumattoa, leikkiä ja palkintoja.

Oleellista on käyttää sitä kommunikaatiotapaa, jota lapsi tai nuori käyttää itse.

Kehitimme osallisuushanke VamO:ssa menetelmiä vuorovaikutuksen tukemiseen. Menetelmät löytyvät Vammaispalvelujen käsikirjan työkalupakista.  Työkalupakki sisältää vuorovaikutuksen tukemisesta esimerkkejä sekä työkaluja, kuten korttityöskentely, kuvalliset välineet, struktuuria lisäävät välineet ja muita osallisuutta lisääviä välineitä ja keinoja. Työkalupakissa on lisäksi selkokielistä materiaalia tapaamisten tueksi. Myös asiantuntijaraporttiin ”See, listen and include” on koottu esimerkkejä hyvistä käytännöistä.

Ketään ei jätetä ulkopuolelle

Esteettömyys vaikuttaa olevan ratkaiseva tekijä esimerkiksi nuorten osallisuuden kannalta.  YK:n kestävän kehityksen tavoiteohjelmassa Agenda 2030:ssa on läpileikkaavana teemana ”Leave No One Behind”, ketään ei jätetä, joka koskee myös lapsia. Asiantuntijaryhmämme on julkaissut raportin ”Inga barn eller unga ska lämnas utanför”, jossa luomme mallin lasten ja nuorten oikeuksien ja näkökulman huomioimiseen. Malli on kehitetty ohjenuoraksi tärkeimmälle pohjoismaiselle yhteistyöryhmällemme, Vammaisalan pohjoismaiselle yhteistyöneuvostolle, ja kaikille, jotka toimivat vahvistaakseen osallisuutta Pohjolassa.

Mallissa esitämme monenlaisista vammaisista nuorista koostuvan pohjoismaisen nuorisoneuvoston perustamista. Tarkoitus on, että nuorten osallistumista aletaan seurata systemaattisesti.  Vammaisalan pohjoismainen yhteistyöneuvosto onkin päättänyt jatkossa kutsua kokouksiinsa ja muuhun toimintaansa mukaan vammaisten nuorten edustajia. Osallisuutta ja lasten ja nuorten kuulemista ei tule nähdä ylimääräisenä työnä, vaan kiinteänä osana sosiaalityötä ja politiikkaa.

Suomi johtaa tänä vuonna vammaisalan pohjoismaista yhteistyöneuvostoa

Suomi johtaa tänä vuonna Vammaisalan pohjoismaista yhteistyöneuvostoa samalla, kun Suomi toimii koko Pohjoismaiden ministerineuvoston puheenjohtajana. Vammaisalan pohjoismainen yhteistyöneuvosto on ministerineuvoston neuvoa-antava elin. Se tukee ministerineuvostoa kaikilla politiikan aloilla ja edistää pohjoismaista yhteistyötä vammaisten henkilöiden osallisuuden puolesta.

Vammaisalan yhteistyöneuvosto koostuu 16 asiantuntijasta, jotka edustavat jäsenmaiden hallituksia sekä vammaisjärjestöjä. Puheenjohtajana tänä vuonna toimii THL:n vammaisuus yhteiskunnassa -tiimin johtava asiantuntija Päivi Nurmi-Koikkalainen.

Yksi nuorisovaltuutettu totesi: Tarvitsemme enemmän yhteistyötä vammaisten lasten ja nuorten järjestöjen välillä. On tärkeää, että me Pohjoismaissa yhdistymme, koska siten äänemme kuuluu paremmin.”

Kirjoitus on osa Vammaisuus yhteiskunnassa -blogisarjaa.

Vammaisuus yhteiskunnassa -blogisarja käsittelee vammaisuuteen ja vammaispalveluihin liittyviä ilmiöitä yhteiskunnassamme. Käsitys vammaisuudesta on muuttunut ajan saatossa. Tänä päivänä tärkeitä asioita ovat mm. ihmisoikeudet, osallisuus, itsemääräämisoikeus, esteettömyys ja saavutettavuus.

Lue lisää:

Vammaispalvelujen käsikirja
THL

Työkalupakki vammaisen lapsen näkemysten selvittämiseen
Vammaispalvelujen käsikirja, THL

Osallisuus vammaissosiaalityössä on yhteistyötä: asiakkaiden kokemuksia
Lapin yliopisto 2019, osana VamO-hanketta

Yhdessä eteenpäin: asiakasosallisuus vammaissosiaalityössä
THL 2019

No child or young person should be left behind
Nordic Welfare Centre, 2020

See, listen and include – Participation for children and young people with disabilities in the Nordic countries
Nordic Welfare Centre, 2021